Pitkäperjantai 2026: merkitys, perinteet ja päivämäärä

Pitkäperjantai on pääsiäistä edeltävä perjantai, jota vietetään Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kuoleman muistoksi. Se on kristillisen kirkkovuoden ainoa surujuhla ja samalla yksi hiljaisen viikon tärkeimmistä pyhäpäivistä. Vuonna 2026 pitkäperjantai on perjantaina 3. huhtikuuta, ja yhdessä toisen pääsiäispäivän kanssa se tekee pääsiäisestä neljän vapaapäivän mittaisen pitkän viikonlopun. Tässä kerromme, mitä päivä tarkoittaa, mistä omituinen nimi tulee ja mikä Suomessa on tuona päivänä auki ja kiinni.

Mitä pitkäperjantai tarkoittaa?

Pitkäperjantai (ortodokseilla suuri perjantai) on kristillinen pyhäpäivä, joka muistuttaa Jeesuksen kärsimystiestä ja kuolemasta ristillä. Se on kirkkovuoden ainoa surujuhla, ja sen liturginen väri on musta. Pitkäperjantai ja sitä seuraava hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, joina käytetään mustaa väriä. Kirkoissa ei pitkäperjantaina vietetä ehtoollista, ja jumalanpalvelukset keskittyvät Kristuksen kärsimyksen muistamiseen, usein hiljaisina ja vakavina.

Miksi se on "pitkä" perjantai?

Nimi tuntuu oudolta, koska päivässä ei ole tunnistakaan ylimääräisiä tunteja. Sana pitkäperjantai on suomeen lainattu ruotsin sanasta långfredag, eli kirjaimellisesti pitkä perjantai. Nimi viittaa vanhaan ajatukseen siitä, että surun, paaston ja pitkien jumalanpalvelusten täyttämä päivä tuntui pitkältä ja raskaalta. Englanniksi sama päivä on Good Friday eli "hyvä perjantai", saksaksi taas Karfreitag, jossa sana Kar tarkoittaa surua. Eri kielet siis korostavat saman päivän eri puolia: pohjoismaissa päivän pituutta ja muualla joko sen pyhyyttä tai surua.

Mitä Raamatun mukaan tapahtui?

Pitkäperjantai kertoo evankeliumien kuvaaman tarinan Jeesuksen viimeisistä hetkistä. Kiinniottonsa ja kuulustelujen jälkeen Jeesus tuomitaan Pontius Pilatuksen edessä kuolemaan. Hänet ruoskitaan, hänen päähänsä painetaan orjantappurakruunu, ja hänet ristiinnaulitaan Golgatan kukkulalle. Evankeliumien mukaan Jeesus kuolee ristillä ja hänet haudataan saman päivän iltana ennen sapatin alkua. Pitkäperjantai on siis pääsiäisen surullisin päivä, ja vasta pääsiäissunnuntain ylösnousemus kääntää tunnelman iloksi. Juuri tämä kaari surusta riemuun tekee pitkäperjantaista kristinuskon kannalta yhden vuoden merkittävimmistä päivistä.

Hiljainen viikko pähkinänkuoressa

Pitkäperjantai on osa hiljaista viikkoa, joka on pääsiäistä edeltävä viikko ja kristillisen kirkkovuoden vakavin jakso. Viikko etenee päivä päivältä kohti pääsiäistä:

• Palmusunnuntai aloittaa viikon ja muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin.
• Kiirastorstai muistaa viimeistä ateriaa eli ehtoollisen asettamista.
• Pitkäperjantai on ristiinnaulitsemisen ja kuoleman päivä.
• Hiljainen lauantai on hiljaisuuden ja odotuksen päivä.
• Pääsiäissunnuntai juhlii ylösnousemusta ja kääntää surun iloksi.

Suomessa pääsiäisen menoihin kuuluu myös iloisempia perinteitä, kuten virpominen ja pääsiäisnoidiksi pukeutuminen palmusunnuntaina. Jos haluat pukea koko perheen pääsiäistunnelmaan, kotoisat pääsiäisvaatteet sopivat niin hiljaiseen perjantaihin kuin sunnuntain brunssiin.

Mikä on auki ja kiinni pitkäperjantaina?

Pitkäperjantai on Suomessa virallinen pyhäpäivä ja arkipyhä, joten suuri osa palveluista on suljettuna tai poikkeusaikatauluilla. Useimmat virastot, pankit, koulut ja monet kaupat ovat kiinni, ja moni ruokakauppa noudattaa pyhäpäivän lyhennettyjä aukioloja. Alkon myymälät ovat pitkäperjantaina suljettuina, joten juhlapöydän juomat kannattaa hankkia jo etukäteen. Päivä on myös niin sanottu sopimuspyhä, eli työehtosopimuksen piirissä työskenteleville se on yleensä palkallinen vapaapäivä, ja pyhänä tehdystä työstä maksetaan usein korotettua palkkaa. Käytännössä pitkäperjantai on monelle suomalaiselle rauhallinen kotipäivä, jolloin ehtii hidastaa tahtia.

Pitkäperjantain perinteet ja ruoka

Pitkäperjantaihin liittyy vanhoja perinteitä, jotka kumpuavat surun ja paaston ajatuksesta. Ennen pitkäperjantaina ei saanut tehdä tulta, joten silloin syötiin kylmiä ruokia. Tästä syystä juuri pitkäperjantai on monessa kodissa mämmin päivä: ruisjauhoista, maltaista ja vedestä haudutettu mämmi tarjoillaan kylmänä sokerin ja kerman kanssa. Päivään on perinteisesti kuulunut myös hiljaisuus ja paasto, ja monessa perheessä se on edelleen kiireetön päivä, jolloin keskitytään lepoon ja yhdessäoloon. Koska kaupat ovat kiinni ja tahti hidastuu, pitkäperjantai on kuin tehty rauhalliseen aamuun kotona, pehmeissä vaatteissa ja mämmilautasen ääressä.

Kun pitkäperjantain hiljaisuus kääntyy pääsiäissunnuntain iloksi, koko perheen voi pukea yhtenäiseen tunnelmaan. Lämpimät lasten pääsiäispyjamat ja aikuisten vastaavat sopivat sekä leppoisaan kotiperjantaihin että pääsiäisaamun munanetsintään.

Lähteinä päivän taustasta ja perinteistä toimivat muun muassa Wikipedian artikkeli pitkäperjantaista sekä Wikipedian kuvaus mämmistä.