Joulukortit ovat joulun edellä postitse lähetettäviä tervehdyksiä, joissa toivotetaan rakkaille hyvää joulua ja usein myös onnellista uutta vuotta. Vaikka sähköiset tervehdykset ovat yleistyneet, paperinen kortti postilaatikossa tuntuu yhä erityiseltä. Tässä oppaassa käydään läpi joulukorttien historia, suomalaiset perinteet, milloin kortit kannattaa postittaa, mitä korttiin voi kirjoittaa ja miten korttihetkestä saa kodikkaan.
Ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin Lontoossa vuonna 1843, ja sitä tehtiin tuhat kappaletta. Tapa levisi nopeasti ympäri Eurooppaa, ja 1860-luvulla Saksaan syntyi joulukorttiteollisuutta, joka hallitsi mantereen markkinoita parikymmentä vuotta. Suosion takana ei ollut pelkkä innostus: rautatiet nopeuttivat postinkulkua, postimerkit oli otettu käyttöön, painotekniikka mahdollisti korttien sarjavalmistuksen ja luku- ja kirjoitustaito oli yleistynyt.
Aiheet eivät aluksi olleet kovin jouluisia. Tonttujen ja kuusten sijaan korteissa oli pitsimäisiä koristeita, vaaleita kukkasia ja neliapiloita, jotka oli lainattu uudenvuodentervehdyksistä. Tontut ja joulupukki muuttuivat 1900-luvulle tultaessa tummasävyisistä ja hieman pelottavista hahmoista iloisiksi ja punapukuisiksi. Vasta myöhemmin yleistyivät tutut talvimaisemat, kynttilät ja kuuset.
3Naisten Poro jouluneule – iloinen poroaihe, joka tuo hymyn huulille kynttiläillan keskellä.
Joulukortit Suomessa
Varhaisimmat Suomeen tulleet kortit olivat saksalaisia ja ruotsalaisia, ja vanhin täällä lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871. Korttien lähettäminen yleistyi merkittävästi 1920-luvulla. Aluksi se oli varakkaiden ja kaupunkilaisten tapa, mutta vähitellen myös maaseudun väki innostui tervehdyksistä.
Suomalaisten suosikkikuvittajia ovat olleet ruotsalainen Jenny Nyström sekä kotimaiset taiteilijat kuten Martta Wendelin, Rudolf Koivu ja Mauri Kunnas. Heidän tonttunsa, talvimaisemansa ja lämpimät perhekuvansa ovat tehneet joulukortista pienen taideteoksen, jota on ilo saada postilaatikkoon. Sama lempeä tunnelma elää myös Muumeissa, joiden talvitarinat kuuluvat suomalaiseen jouluun. Tutustu Muumi-tuotteiden valikoimaan, jos haluat tuoda saman tunnun myös pukeutumiseen.
Kuinka moni vielä lähettää joulukortteja?
Joulu on Postille vuoden kiireisintä aikaa. Eniten kortteja lähetettiin vuosina 1995–2009, jolloin niitä postitettiin vuosittain reilusti yli 50 miljoonaa. Vielä vuonna 2010 suomalaiset lähettivät 47 miljoonaa joulukorttia. Digitalisaatio kuitenkin verotti perinnettä: määrä putosi lähes 40 prosenttia vuosina 2010–2015.
Korona-aikana kortit tekivät pienen paluun, ja vuonna 2020 niitä lähetettiin lähes 18 miljoonaa, viidenneksen enemmän kuin edellisvuonna. Sen jälkeen lasku on jatkunut: vuonna 2022 lähetettiin 14 miljoonaa, vuonna 2023 noin 12 miljoonaa ja vuonna 2024 enää reilut 10 miljoonaa korttia. Perinne ei silti ole kuolemassa. Postin tutkimuksen mukaan vielä vuonna 2021 lähes 80 prosenttia suomalaisista aikoi muistaa läheisiään joulutervehdyksellä.
Pukin paras
Naisten Petteri Punakuono jouluneule
Naisten Petteri Punakuono jouluneule sopii täydellisesti aattoiltaan, glögin ja kynttilöiden seuraan.
Kortit kannattaa lähettää hyvissä ajoin. Joulutervehdyksen ikimerkillä lähetys on edullisin, ja sen viimeinen käyttöpäivä on tavallisesti noin viikkoa ennen joulua. Sen jälkeen kortti kulkee kalliimmalla kotimaan ikimerkillä. Edullinen joulumerkki kannattaa siis hyödyntää ja postittaa kortit ajoissa, jolloin ne ehtivät varmasti perille jouluksi. Ulkomaille menevät tervehdykset on syytä lähettää vielä aikaisemmin.
Paljonko joulukortin lähettäminen maksaa?
Postimerkin hinta on noussut reippaasti viime vuosina. Kotimaan ikimerkki maksoi vuonna 2017 vielä 1,30 euroa, kun nyt sen hinta on jo 2,75 euroa, eli se on yli kaksinkertaistunut vajaassa kymmenessä vuodessa. Edullisempi joulutervehdyksen ikimerkki on noussut samassa ajassa 90 sentistä 1,70 euroon. Siksi joulun oma merkki kannattaa hankkia ja kortit postittaa hyvissä ajoin.
Korttien kirjoittamiseen kuuluu mukava asu, ja pehmeät joulupyjamat ovat juuri sitä kodikkuutta, jonka ympärille koko illan voi rakentaa.
Mitä joulukorttiin kirjoitetaan?
Kortin viesti saa olla lyhyt ja sydämellinen. Yksinkertainen "Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta" toimii aina, mutta henkilökohtainen rivi tekee kortista paljon mukavamman. Muistele yhteistä hetkeä kuluneelta vuodelta, kiitä jostakin tai toivota rauhallista joulunaikaa juuri tälle ihmiselle. Lapselle voi piirtää tontun, ja kaukana asuvalle ystävälle kortti on muistutus siitä, että häntä ajatellaan. Pieni vaiva näkyy: käsin kirjoitettu tervehdys tuntuu aina lämpimämmältä kuin valmis teksti.
Voiko joulukortin kierrättää?
Kyllä voi. Käytetyt joulukortit voi viedä paperinkeräykseen, kun mahdolliset glitterit, nauhat ja muut koristeet on poistettu. Osa kortteista on niin kauniita, että ne kannattaa säästää: vanhoista korteista syntyy seuraavana vuonna gift tageja, askartelumateriaalia tai vaikka pieni muistolaatikko. Näin perinne jatkaa elämäänsä myös joulun jälkeen.
Tee korttihetkestä kodikas
Joulukorttien kirjoittaminen on parhaimmillaan oma pieni rituaalinsa. Keitä kupillinen glögiä, sytytä kynttilät, laita joululaulut soimaan ja pukeudu pehmeään jouluasuun. Kun koko perhe kerääntyy pöydän ääreen kirjoittamaan tervehdyksiä, ilta muuttuu touhusta yhteiseksi hetkeksi. Pehmeä neule tai joulupyjama tekee hetkestä entistä rennomman.
Olipa joulukortti sitten käsintehty, valokuvasta tilattu tai kaupasta valittu, tärkeintä on ajatus sen takana. Pieni tervehdys postilaatikossa muistuttaa, että joulu on ennen kaikkea läheisten muistamista.
Ensimmäinen tunnettu joulukortti painettiin Lontoossa vuonna 1843, ja sitä tehtiin tuhat kappaletta.
Vanhin Suomessa lähetetty joulukortti tunnetaan vuodelta 1871.
Eniten kortteja lähetettiin vuosina 1995–2009, jolloin niitä postitettiin yli 50 miljoonaa vuodessa.
Vuonna 2024 Suomessa lähetettiin enää reilut 10 miljoonaa joulukorttia.
Kotimaan ikimerkin hinta on yli kaksinkertaistunut vuoden 2017 jälkeen, 1,30 eurosta 2,75 euroon.
Usein kysytyt kysymykset: Joulukortit: historia, postitus ja vinkit
Joulutervehdyksen edullisella ikimerkillä viimeinen lähetyspäivä on yleensä noin viikkoa ennen joulua. Sen jälkeen kortti kulkee kalliimmalla kotimaan ikimerkillä, joten kortit kannattaa postittaa hyvissä ajoin, jotta ne ehtivät perille jouluksi.
Edullinen joulutervehdyksen ikimerkki maksaa 1,70 euroa, kun taas tavallinen kotimaan ikimerkki on 2,75 euroa. Joulun oma merkki kannattaa siis hyödyntää ja kortit postittaa ajoissa.
Määrä on laskenut digitalisaation myötä. Vuonna 2010 lähetettiin 47 miljoonaa korttia, kun vuonna 2026 määrä oli enää reilut 10 miljoonaa. Perinne elää silti vahvana: vielä vuonna 2021 lähes 80 prosenttia suomalaisista aikoi muistaa läheisiään joulutervehdyksellä.
Kyllä. Joulukortit voi viedä paperinkeräykseen, kun glitterit, nauhat ja muut koristeet on poistettu. Erityisen kauniit kortit kannattaa säästää askarteluun tai gift tageiksi seuraavaan jouluun.
Lyhyt ja henkilökohtainen viesti toimii parhaiten. Perinteisen 'Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta' lisäksi kannattaa kirjoittaa oma rivi: muistella yhteistä hetkeä, kiittää tai toivottaa rauhallista joulua juuri tälle ihmiselle.
