Tonttu: kansanperinne ja joulutonttu | SillySanta

Tonttu on pieni, ihmisen kaltainen olento pohjoismaisessa kansanperinteessä, ja Suomessa se on yksi rakastetuimmista joulun hahmoista. Vanhassa kansanuskossa tonttu oli tietyn paikan tai rakennuksen suojelija ja haltija, mutta nykyään tutuin on punalakkinen joulutonttu, joulupukin iloinen apulainen. Tässä oppaassa käymme läpi, mitä tonttu oikeasti tarkoittaa, millaisia erilaisia tonttuja kansanperinteessä on, miten joulutonttu saapui suomalaiseen jouluun ja miten tontun taikaa voi tuoda omaan kotiin tänä jouluna.

Mitä tonttu tarkoittaa?

Sana tonttu tulee ruotsin sanasta tomte, ja se on alun perin tarkoittanut tietyn paikan, kuten talon tai pihapiirin, haltijaa. Suomen kielessä vanhempi sana samalle olennolle on haltija. Kun ruotsalaisperäinen tonttu-sana levisi Suomeen, se alkoi vähitellen korvata vanhaa haltija-sanaa tai sitä käytettiin sen rinnalla tarkoittamaan samaa asiaa. Kansanuskossa tonttu oli näkymätön tai harvoin näyttäytyvä olento, joka piti huolta paikkansa hyvinvoinnista, mutta vaati ihmisiltä rauhallista ja kunnioittavaa käytöstä. Hyvin kohdeltu tonttu toi taloon onnea ja turvaa, mutta loukattuna se saattoi äityä pahanilkiseksi.

Tontun historia on kansanperinteessä jopa tuhansia vuosia vanha, ja se kuuluu samaan suomalaisen muinaisuskon haltijoiden joukkoon kuin esimerkiksi metsänhaltijat ja vedenhaltijat. Vasta paljon myöhemmin tontusta tuli ystävällinen jouluhahmo, jollaisena useimmat suomalaiset sen tänään tuntevat.

Erilaiset tontut kansanperinteessä

Vanhassa kansanperinteessä lähes jokaisella rakennuksella oli oma tonttunsa, joka huolehti juuri sen paikan asioista. Tontut kuvattiin hyväntahtoisiksi mutta vaativiksi, ja niitä kunnioitettiin ja jopa lahjottiin ruoalla, jotta ne pysyivät hyvällä tuulella. Tässä tutuimmat tonttutyypit:

• Kotitonttu eli kodinhaltija suojeli kotia ja viihtyi tulisijan äärellä, uunin päällä tai sen takana. Sen uskottiin tulleen taloon sillä hetkellä, kun siellä sytytettiin ensimmäisen kerran tuli.
• Saunatonttu asui kiukaan ja seinän välissä ja valvoi, että saunassa käyttäydyttiin rauhallisesti. Saunomisen jälkeen sille jätettiin löylyä ja vihta, ja vastineeksi se piti huolen saunan turvallisuudesta.
• Riihitonttu auttoi pitämään riihen uunin sopivan lämpimänä viljan kuivatusta varten ja sammutti tulipaloja ennen kuin ne ehtivät levitä.
• Myllytonttu huolehti myllystä ja herätteli nukahtaneita mylläreitä, jotta myllynkivet eivät aiheuttaisi tulipalon vaaraa.

Yhteistä kaikille oli, että tontut rakastivat rauhaa, järjestystä ja siisteyttä. Kaltoin kohdeltu tonttu saattoi alkaa häiriköidä, ja talossa tai saunassa sattuneet onnettomuudet selitettiin usein vihastuneen tontun aiheuttamiksi.

Joulutonttu, joulupukin iloinen apulainen

Nykyään tunnetuin tonttu on joulutonttu, vaikka se on muita tonttuja huomattavasti nuorempi tulokas. Joulutonttuja alkoi näkyä lastenkirjoissa vasta 1800-luvun puolivälissä ja Suomeen ne saapuivat Ruotsin kautta 1890-luvulla. Joulutonttu on kansanuskon muita tonttuja kiltimpi ja iloisempi versio, nuorekas ja lapsekas kujeilija.

Tarinan mukaan joulutontut asuvat Korvatunturilla joulupukin luona, valmistavat lahjoja pajassa ja auttavat pukkia jakamaan ne. Joulun alla tontut myös kurkkivat ikkunoista sisään tarkkaillen, ovatko lapset olleet kilttejä vai tuhmia. Joulutonttu kuvataan tavallisesti punaiseen nuttuun ja punaiseen tonttulakkiin pukeutuneena, ja juuri tämä punalakki on noussut yhdeksi suomalaisen joulun tunnistettavimmista symboleista.

Tonttuovi, lasten suosikkiperinne

Viime vuosina suosituksi joulukoristeeksi on noussut tonttuovi, pieni ovi joka asetetaan seinän alareunaan ikään kuin tontun omaksi sisäänkäynniksi. Ideana on, että talon oma tonttu voi kurkistaa ja astua sisään miniatyyrioven kautta. Monissa perheissä tonttu jättää oven luokse pieniä viestejä tai yllätyksiä joulukuun aikana, mikä tekee odotuksesta lapsille taianomaista. Tonttuoven ympärille on syntynyt runsaasti ideoita, ja niitä jaetaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa.

Tonttu, tomte ja nisse, sukulaishahmot Pohjolassa

Tonttu ei ole pelkästään suomalainen hahmo, vaan sillä on läheiset sukulaiset kaikkialla Pohjolassa. Ruotsissa puhutaan tomtesta, Norjassa ja Tanskassa nissestä, ja kaikki nämä kumpuavat samasta vanhasta talonhaltijaperinteestä. Hahmot ovat hieman erilaisia eri maissa, mutta ydin on sama: pieni, parrakas olento joka suojelee kotia ja palkitsee siitä, että sitä kohdellaan hyvin. Joulun myötä näistä paikallishaltijoista tuli kaikkialla ystävällisempiä joulutonttuja, jotka liitetään lahjojen ja joulurauhan tuojaksi.

Tuo tontun taika kotiin tänä jouluna

Tontun henki on ennen kaikkea lämpöä, leikkiä ja yhdessäoloa, ja sen voi helposti tuoda osaksi omaa joulua. Klassinen punainen tonttulakki muuttaa kenet tahansa hetkessä joulutontuksi, ja moni perhe pukeutuu joulun aikaan yhteen henkeen myös pehmeissä asuissa. Yhteensopivat joulupyjamat koko perheelle ovat helppo tapa luoda samanlaista tonttumaista tunnelmaa kotisohvalle, ja iloiset jouluneuleet tuovat hyväntuulista huumoria jouluaaton pöytään.

Olipa kyseessä sitten vanhan kansanuskon talonhaltija tai punalakkinen joulupukin apulainen, tonttu muistuttaa meitä siitä, että jouluun kuuluu ripaus taikaa ja yhdessä tekemistä. Kun perhe pukeutuu tonttuhenkeen, leipoo piparit ja jättää tontulle pienen herkkupalan, vanha perinne herää eloon aivan uudella tavalla.