Kiirastorstai on pääsiäistä edeltävä torstai ja hiljaisen viikon käännekohta, jolloin kristityt muistavat Jeesuksen viimeistä ateriaa eli ehtoollisen asettamista ja opetuslasten jalkojen pesua. Se osuu aina pitkäperjantain aattoon: vuonna 2026 kiirastorstai on 2. huhtikuuta ja vuonna 2027 torstaina 25. maaliskuuta. Tästä jutusta löydät päivän merkityksen, nimen alkuperän ja vanhat suomalaiset perinteet, sekä vinkit siihen, miten kotona vietetään rauhallista ja lämmintä pääsiäisviikkoa.
Kiirastorstai on hiljaisen viikon torstai, joka muodostaa koko pääsiäisjakson käännekohdan. Tuhkakeskiviikkona alkanut katumus- ja paastonaika päättyy kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelukseen, ja siitä alkaa pääsiäisen kolmen pyhän päivän juhla-aika. Päivän raamatullinen pääaihe on Jeesuksen ja hänen opetuslastensa viimeinen yhteinen ateria, jolla Jeesus asetti ehtoollisen ja kehotti muistamaan häntä leivän ja viinin äärellä. Toinen keskeinen muisto on se, että Jeesus pesi opetuslastensa jalat, mistä päivän englanninkielinen nimi Maundy Thursday on saanut alkunsa.
Suomessa kiirastorstai ei ole virallinen pyhäpäivä, vaan tavallinen työ- ja arkipäivä, toisin kuin sitä seuraava pitkäperjantai. Ennen vuotta 1774 se oli kuitenkin pyhäpäivä, ja yhä tänäkin päivänä se on pyhäpäivä esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa. Vaikka päivä ei ole Suomessa vapaapäivä, se on silti hyvin merkityksellinen: kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä, ja luterilaisessa kirkossa vietetään silloin aina iltamessu.
Pehmeät pukimet rauhalliseen pääsiäisviikkoon
1Naisten Pääsiäispyjamat – pehmeä klassikko, jossa on mukava viettää hidasta kiirastorstai-iltaa kotona.
Sanan alku "kiiras" juontaa juurensa muinaisruotsin sanaan, jota nykyruotsissa vastaa skär eli puhdas, ja verbi skära tarkoittaa puhdistamista. Kiirastorstai on siis pohjimmiltaan "puhdistautumistorstai". Katolisessa maailmassa päivä oli tärkein ripittäytymis- eli synneistä puhdistautumisen päivä, jolloin ehtoollisyhteydestä erotetut katuvaiset otettiin takaisin seurakunnan yhteyteen. Tähän viittaa myös päivän latinankielinen nimi dies viridium, vihreiden oksien päivä, sillä armahdetuista tuli jälleen Kristus-viinipuun tuoreita oksia. Saksankielinen Gründonnerstag, vihreä torstai, on käännös samasta latinankielisestä nimestä.
Suomalaisessa kansanperinteessä "kiira" tarkoitti aivan muuta: se oli pahansuopa henkiolento eli piharikko, joka asui pihapiirissä. Kiirastorstaina kiira pyrittiin karkottamaan kiertämällä taloa ja peltoja, pitämällä kovaa meteliä romuilla ja kantamalla mukana savuavaa terva-astiaa. Tästä tavasta juontaa juurensa myös pääsiäiskokkojen perinne, vaikka kokot poltetaankin nykyään useimmiten lauantaina.
Pääsiäisen suosikki
Keltainen aaltoileva Teddy HappyHoodie
Kevät kutsuu ulos, ja Keltainen aaltoileva Teddy HappyHoodie kulkee mukana joka hetkessä.
Pahojen henkien karkottamisen lisäksi kiirastorstai oli vanhastaan vuoden suurin siivouspäivä. Ortodoksisella karjalaisväestöllä se oli vuoden perusteellisin puhdistuspäivä, jolloin jokainen nurkka pestiin ja kodista siistittiin pölyt. Risaiset ja likaiset vaatteet poistettiin käytöstä, ja mahdollisuuksien mukaan tilalle hankittiin uusia. Hämeessä kiirastorstai oli niin ikään vuoden paras siistimispäivä, jolloin myös tukka ja kynnet voitiin leikata. Puhtaus oli sekä konkreettista että hengellistä: ulkoinen siivous kulki käsi kädessä sisäisen puhdistautumisen kanssa.
Tämä vanha tapa elää yhä monessa kodissa, kun pääsiäisviikolla siivotaan, leivotaan ja vaihdetaan kotiin keväiset, raikkaat vaatteet. Pehmeät pääsiäispukimet ja lämpimät neuleet sopivat täydellisesti rauhalliseen kiirastorstai-iltaan, kun perhe kerääntyy yhteen pitkän viikonlopun kynnyksellä.
Jos haluat tehdä pääsiäisviikosta erityisen kodikkaan, koko perheen pääsiäispyjamat ovat helppo tapa luoda yhteistä tunnelmaa kiirastorstain ja pitkän viikonlopun ajaksi.
Kiirastorstai osana hiljaista viikkoa
Kiirastorstai ei ole irrallinen päivä, vaan osa pääsiäistä edeltävää hiljaista viikkoa, jonka jokaisella päivällä on oma merkityksensä. Näin pääsiäisen päivät seuraavat toisiaan:
Palmusunnuntai aloittaa hiljaisen viikon ja muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin.
Kiirastorstai on viimeisen aterian ja ehtoollisen asettamisen päivä.
Pitkäperjantai on Jeesuksen ristinkuoleman muistopäivä ja Suomen virallinen pyhäpäivä.
Lauantai eli hiljainen lauantai on odotuksen ja hiljaisuuden päivä.
Pääsiäissunnuntai on ylösnousemuksen ja ilon juhla, pääsiäisen huipentuma.
Toinen pääsiäispäivä jatkaa juhlaa rauhallisesti pitkän viikonlopun päätteeksi.
Kiirastorstai-illan jumalanpalveluksen lopuksi luterilaisessa kirkossa alttari voidaan riisua liturgisista esineistä ja vaatteista, ja kirkonkellot vaikenevat aina pääsiäisyön messuun saakka. Tämä alttarin riisuminen aloittaa pääsiäisen kolmen päivän juhla-ajan, joka ilmaisee Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kuuluvan erottamattomasti yhteen.
Onko kiirastorstai vapaapäivä tai tuplapalkka?
Kiirastorstai ei ole Suomessa virallinen pyhäpäivä eikä vapaapäivä, vaan tavallinen työpäivä. Jos teet työtä kiirastorstaina, kyse ei ole arkipyhästä, joten siltä ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta. Pitkäperjantai sen sijaan on virallinen pyhäpäivä, ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan tyypillisesti korotettu palkka työehtosopimuksen mukaisesti. Monelle kiirastorstai on silti tunnelmallinen päivä, sillä se aloittaa pitkän pääsiäisviikonlopun, jonka aikana moni perhe kokoontuu yhteen, hidastaa tahtia ja nauttii kevään ensimmäisistä rauhallisista hetkistä.
Nimi kiiras tulee ruotsin sanasta skära, puhdistaa - kiirastorstai on puhdistautumistorstai.
Kiirastorstai on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä.
Suomessa kiirastorstai oli pyhäpäivä ennen vuotta 1774, nykyään se on tavallinen työpäivä.
Norjassa ja Tanskassa kiirastorstai on yhä virallinen pyhäpäivä.
Kansanperinteessä kiira oli paha henkiolento, joka karkotettiin pihasta meteliä pitäen.
Usein kysytyt kysymykset: Kiirastorstai - merkitys, nimi ja perinteet
Kiirastorstaina kristityt muistavat Jeesuksen viimeistä ateriaa, jolla hän asetti ehtoollisen ja pesi opetuslastensa jalat. Se on hiljaisen viikon torstai, joka päättää tuhkakeskiviikkona alkaneen katumusajan. Luterilaisessa kirkossa vietetään silloin aina iltamessu, ja se on suomalaisten kolmanneksi suosituin kirkossakäyntipäivä.
Sanan alku kiiras juontaa juurensa muinaisruotsin sanaan, jota nykyruotsissa vastaa skär eli puhdas, ja verbi skära tarkoittaa puhdistamista. Kiirastorstai on siis puhdistautumistorstai. Katolisessa maailmassa se oli ripittäytymis- eli synneistä puhdistautumisen päivä.
Kiirastorstai ei ole Suomessa virallinen pyhäpäivä eikä vapaapäivä, vaan tavallinen työ- ja arkipäivä. Sitä seuraava pitkäperjantai sen sijaan on virallinen pyhäpäivä. Joissakin maissa, kuten Norjassa ja Tanskassa, kiirastorstai on kuitenkin pyhäpäivä.
Koska kiirastorstai ei ole arkipyhä, siltä ei makseta erillistä arkipyhäkorvausta eikä korotettua palkkaa. Pitkäperjantai on virallinen pyhäpäivä, ja sinä päivänä tehdystä työstä maksetaan tyypillisesti korotettu palkka työehtosopimuksen mukaisesti.
Vuonna 2026 kiirastorstai on 2. huhtikuuta ja vuonna 2027 torstaina 25. maaliskuuta. Kiirastorstai osuu aina pitkäperjantain aattoon, eli se on pääsiäistä edeltävä torstai.
