Laskiaistiistai on laskiaisen riemukkain päivä, talven ja kevään rajapyykki, jolloin lasketaan mäkeä, herkutellaan laskiaispullilla ja keitetään pata täyteen hernekeittoa. Se on laskiaissunnuntaita seuraava tiistai ja viimeinen runsaan syömisen päivä ennen tuhkakeskiviikkona alkavaa paastoa. Tässä jutussa keskitymme itse juhlaan ja sen perinteisiin, emme niinkään päivämäärään. Jos haluat tietää tarkan ajankohdan eri vuosille, lue erillinen juttumme laskiaisesta ja sen päivämääristä.
Laskiaistiistai on perinteinen siirtymäjuhla: vanhassa maatalous-Suomessa se päätti naisten talvityöt, kuten pellavan ja hampun kehruun, ja avasi tien kohti kevättä. Kirkollisesti laskiaistiistai oli viimeinen päivä syödä rasvaisia ja tuhteja ruokia ennen pääsiäistä edeltävää paastoa. Tästä juhlasta tuli ajan myötä iloinen kansanjuhla, joka yhdistää ulkoilun, hyvän ruoan ja yhdessäolon - paaston me jätimme jo aikoja sitten.
Mitä eroa on laskiaissunnuntailla ja laskiaistiistailla?
Tämä sekoittaa monet, joten selvennetään se kerralla. Laskiaissunnuntai on kirkkovuoden sunnuntai, joka sijoittuu seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja aloittaa paastoon valmistautumisen. Laskiaistiistai puolestaan on sitä seuraava tiistai ja viimeinen päivä ennen tuhkakeskiviikkoa. Suurin osa kansanomaisista perinteistä, mäenlaskusta huutoihin ja rasvaiseen ruokaan, liittyy nimenomaan laskiaistiistaihin. Sunnuntai on enemmän kirkollinen päivä, tiistai taas se hauska herkuttelun ja ulkoilun päivä. Sana laskiainen tulee verbistä laskea: laskiaisena lasketaan paastopäiviä ja laskeudutaan eli valmistaudutaan paastoon.
Mikä olisi laskiaistiistai ilman laskiaispullaa? Pehmeä kardemummapulla halkaistaan, täytetään kermavaahdolla ja joko hillolla tai mantelimassalla. Tästä syntyy klassinen suomalainen riita: tiimi hillo vai tiimi manteli? Alun perin pulla syötiin mantelimassan kanssa, mutta moni rakastaa makeampaa hillotäytettä, ja villeimmät laittavat pullaansa molempia. Hauska yksityiskohta: laskiaispullan uskotaan tulleen 1600-luvun Saksasta, ja Suomeen se saapui Ruotsista 1800-luvun alussa. Nykyään pullaa tuunataan vaikka suklaalla, salmiakilla tai pistaasilla, mutta perinteinen hillo- tai mantelipulla pitää yhä pintansa.
Hernekeitto ja pannukakku kuuluvat pöytään
Makean rinnalla laskiaistiistain pääosassa on suolainen klassikko: höyryävä hernekeitto, jossa on herneitä ja sianlihaa (kasvisversio onnistuu helposti ilman lihaa). Sen perinteinen pari on uunissa paistettu pannukakku hillon kera. Hernekeitto liitetään muutenkin torstaihin, sillä keskiajalla perjantai oli paastopäivä ja sitä ennen piti syödä tukevasti. Laskiaistiistain ideana oli juuri sama: kun edessä häämötti paasto, pöytä katettiin rasvaisella ja täyttävällä ruoalla. Päivää onkin kutsuttu myös rasva- tai lihatiistaiksi.
Mukavaa pyhää
Vaaleanpunainen Teddy HappyHoodie
Vaaleanpunainen Teddy HappyHoodie tuo hymyn huulille koko perheen pääsiäisaamuna.
Laskiaistiistain rakkain ulkoperinne on mäenlasku. Pulkka, liukuri tai potkukelkka käteen ja mäkeen, eikä laji ole pelkästään lapsille, sillä aikuisetkin innostuvat. Perinteellä on hauska taustatarina. Ennen ajateltiin, että mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä pidempiä pellavia kesällä kasvaisi. Mäessä huudettiin taloon onnea, esimerkiksi: "Pitkiä pellavia, hienoja hamppuja!" Jos mäenlaskussa kaatui, pellavan pelättiin menevän kesällä lakoon. Laskiainen oli myös naisten juhla: talven kehruutyöt päätettiin ja siirryttiin kankaankudontaan, kun valoa taas riitti. Säälläkin ennustettiin tulevaa, sillä sanonnan mukaan "millainen ilma laskiaisena, sellainen päivä pääsiäisenä".
Näin vietät rennon laskiaistiistain
Onneksi laskiaistiistain juhliminen on helppoa. Suuntaa aamupäivällä lähimäkeen pulkkien kanssa, palaa kotiin lämmittelemään hernekeiton ja pannukakun ääreen ja päätä päivä laskiaispullakahveilla. Monelle perheelle kuuluu myös pehmeä iltapuku ja yhteinen leffahetki, ja juuri siihen meidän pääsiäismalliston rennot pyjamat ja neuleet sopivat täydellisesti. Pieni vinkki: pukekaa koko perhe samaan teemaan, niin sohvahetkestä tulee heti juhlavampi.
Laskiaistiistai ei vaadi sinulta paljoa, vain pulkan, hyvän ruokahalun ja mukavan seuran. Olitpa sitten tiimi hillo tai tiimi manteli, toivotamme mukavaa laskiaista. Lisää kausituotteita löydät lasten pääsiäismallistosta ja koko perheen pääsiäisvaatteista.
Laskiaispullan uskotaan tulleen 1600-luvun Saksasta ja saapuneen Suomeen Ruotsista 1800-luvun alussa.
Laskiaistiistaita on kutsuttu myös rasva- tai lihatiistaiksi, koska ennen paastoa syötiin tukevasti.
Mäessä huudettiin taloon onnea: mitä pidemmälle kelkka liukui, sitä pidempiä pellavia kesällä kasvaisi.
Sanonnan mukaan millainen ilma laskiaisena, sellainen päivä pääsiäisenä.
Vanhassa kansanperinteessä laskiainen oli naisten juhla ja talven kehruutöiden päätös.
Usein kysytyt kysymykset: Laskiaistiistai: perinteet, pulla ja mäenlasku
Laskiaistiistai on laskiaissunnuntaita seuraava tiistai ja viimeinen runsaan syömisen päivä ennen tuhkakeskiviikkona alkavaa paastoa. Se on talven ja kevään rajapyykki, jolloin lasketaan mäkeä ja herkutellaan laskiaispullilla ja hernekeitolla.
Laskiaissunnuntai on kirkkovuoden sunnuntai seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä ja aloittaa paastoon valmistautumisen. Laskiaistiistai on sitä seuraava tiistai, viimeinen päivä ennen paastoa, ja siihen liittyy suurin osa kansanperinteistä kuten mäenlasku ja rasvainen ruoka.
Klassikoita ovat laskiaispulla kermavaahdolla ja hillolla tai mantelimassalla sekä suolainen hernekeitto ja sen pari, uunipannukakku. Päivää on kutsuttu myös rasva- tai lihatiistaiksi, koska ennen paastoa syötiin tukevasti.
Mäenlasku on vanha perinne, jossa uskottiin, että mitä pidemmälle kelkka liukuu, sitä pidempiä pellavia kesällä kasvaa. Mäessä huudettiin taloon onnea, ja nykyään mäenlasku on ennen kaikkea hauskaa yhdessäoloa.
Molemmat ovat oikein. Alun perin laskiaispulla täytettiin mantelimassalla, mutta moni rakastaa makeampaa hillotäytettä. Villeimmät laittavat pullaansa sekä hilloa että mantelia.
