Halloweenia vietetään, koska se on perua muinaisten kelttien sadonkorjuu- ja uudenvuodenjuhlasta samhainista: lokakuun viimeisenä yönä uskottiin elävien ja kuolleiden maailman rajan katoavan, ja ihmiset karkottivat henkiä kokoilla, valeasuilla ja lyhdyillä. Kristinusko muutti juhlan kaikkien pyhien aatoksi, ja sanasta All Hallows' Eve tuli halloween. Yhdysvalloissa siitä kasvoi värikäs karnevaali, joka palasi Suomeen 1980-luvulla.
Halloweenin juuret ovat kelttiläisessä samhain-juhlassa, jota vietettiin noin 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua nykyisen Irlannin, Skotlannin ja Pohjois-Ranskan alueilla. Samhain oli kelttien uusivuosi: se merkitsi sadonkorjuun ja kesän loppua sekä pimeän talvikauden alkua. Vuosi vaihtui 31. lokakuuta ja 1. marraskuuta välisenä yönä.
Keltit uskoivat, että juuri tuona yönä elävien ja kuolleiden maailman välinen raja oheni ja vainajien henget pääsivät liikkumaan maan päällä. Avoimesta portista saattoi astua kummituksia, keijuja ja pahoja henkiä. Suojautuakseen ihmiset sytyttivät suuria kokkoja, jättivät ruokaa vainajille ja pukeutuivat pelottaviin valeasuihin, jotta henget luulisivat heitäkin kuolleiksi eivätkä veisi heitä mukanaan tuonpuoleiseen. Tarkemmin samhainin ja halloweenin historiaan voi tutustua Wikipedian Halloween-artikkelista.
2Naisten Monsteri Onesie – hassunhauska hirviöasu, jossa tarkenee niin ovikierroksella kuin sohvallakin.
3Naisten piru Onesie – pirullisen pehmeä asu, joka tuo ripauksen pimeyden voimia kotijuhliin.
4Miesten avaruusolio Onesie – vihreä avaruusolio sopii niille, jotka haluavat erottua perinteisistä kummituksista.
Miten kristinusko muutti juhlan?
Kun kristinusko levisi Eurooppaan, vanhoista pakanallisista juhlista haluttiin eroon. Kirkko ei kuitenkaan onnistunut hävittämään samhainia, joten se sulautettiin kristilliseen kalenteriin. Paavi siirsi kaikkien pyhien päivän marraskuun ensimmäiseen päivään, ja sen aattoiltaa alettiin kutsua nimellä All Hallows' Eve eli kaikkien pyhien aatto. Tästä englanninkielisestä ilmauksesta kehittyi vähitellen sana halloween.
Aaton jälkeen seurasi kaksi kirkollista muistopäivää: 1. marraskuuta kaikkien pyhien päivä pyhimyksille, joilla ei ollut omaa kalenteripäivää, ja 2. marraskuuta sielujen päivä, jolloin muistettiin kuolleita. Vanhat uskomukset henkien liikkumisesta eivät kuitenkaan kadonneet, vaan ne jäivät elämään juhlan tunnelmaan noitineen, kummituksineen ja pimeyden voimineen.
Aavemaista menoa
Lasten Yksisarvis Onesie
Tee kolkosta illasta unohtumaton, kun ylläsi on Lasten Yksisarvis Onesie.
Miksi vietämme halloweenia juuri lokakuun lopussa?
Päivämäärä periytyy suoraan samhainista ja sen pohjalle rakennetusta kaikkien pyhien aatosta. Sadonkorjuun jälkeinen aika oli luonnollinen hetki juhlia: pellot oli tyhjennetty, karja tuotu sisälle ja talvi teki tuloaan. Pimenevät illat ja kuihtuva luonto saivat ihmiset kääntämään ajatuksensa kuolemaan ja edesmenneisiin.
Kansainvälisesti halloweenia vietetään 31. lokakuuta. Suomessa juhlalla ei ole virallista merkkipäivää, joten sitä juhlitaan joko amerikkalaiseen tapaan lokakuun viimeisenä päivänä tai pyhäinpäivän aikaan, joka osuu lauantaihin välille 31.10.–6.11. Käytännössä juhlat venyvät usein viikonlopun mittaisiksi. Aikuisten halloweenbileissä ja lasten kotijuhlissa pukeudutaan mielellään mukaviin halloween-asuihin, jotka kestävät iltaa pidempäänkin.
Mikä on halloweenin ja pyhäinpäivän ero?
Halloween ja pyhäinpäivä sekoitetaan Suomessa usein toisiinsa, koska ne asettuvat kalenterissa vierekkäin ja juontuvat samasta historiasta. Ne ovat silti kaksi eri asiaa. Pyhäinpäivä on kristillinen vainajien ja pyhimysten muistopäivä, jolloin haudoille viedään kynttilöitä ja kanervia. Halloween puolestaan on alkujaan pakanallinen juhla, joka on saanut nykymuotonsa Yhdysvalloissa ja korostaa leikkimielistä pelottelua, naamiaisia ja makeisia.
Suomessa on lisäksi oma vanha sadonkorjuujuhlansa, kekri, joka muistuttaa monin tavoin samhainia. Kekri oli iloinen juhla, jolloin syötiin runsaasti, ja myös suvun vainajat kutsuttiin pöytään. Kekriä vietettiin mikkelinpäivän ja pyhäinpäivän välisenä aikana, ja monet sen perinteet siirtyivät myöhemmin jouluun. Nykyään kekri, pyhäinpäivä ja halloween sulautuvat suomalaisessa syksyssä yhteen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlakalenteri avaa kekrin ja halloweenin yhteistä taustaa tarkemmin.
Pienimmillekin juhlijoille löytyy omat suosikit, kun lasten halloween-asut on koottu yhteen paikkaan kurpitsoista luurankoihin.
Kekri oli Suomen oma syksyn juhla
Kekri oli ennen vanhaan maaseudun tärkein juhla, ja moni suomalainen syksyn perinne juontaa juurensa juuri siihen. Kekri merkitsi vuoden vaihtumista: sato oli korjattu, karjamarkkinat pidetty ja maatalon palvelijat eli piiat ja rengit saivat ansaitun vapaaviikon. Nuoret pitivät hauskaa, tanssivat ja kiersivät taloissa, eikä tuttu kuva ovelta ovelle kulkevista hahmoista olekaan kovin kaukana nykyisestä halloweenista.
Kekrillä oli monta nimeä, kuten köyry, köyri ja keyri, ja sen nimi mainittiin ensimmäisen kerran Mikael Agricolan teksteissä jo vuonna 1551. Kun ihmiset muuttivat 1900-luvulla maalta kaupunkiin, kekrin vietto väheni ja melkein katosi, ja moni sen tapa siirtyi joulun yhteyteen. Viime vuosina kekriä on alettu juhlia uudelleen, ja se elää nyt rinta rinnan amerikkalaisperäisen halloweenin kanssa.
Miksi halloweenina pukeudutaan ja kerätään karkkia?
Naamioituminen juontaa juurensa kelttien tapaan pukeutua valeasuihin henkien harhauttamiseksi. Kun irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät perinteen Yhdysvaltoihin 1800-luvulla, naamiaisista tuli ensin aikuisten tapa juhlia ja rikkoa arjen normeja. Vasta myöhemmin halloween muuttui ennen kaikkea lasten juhlaksi.
Ovelta ovelle kiertäminen ja huudahdus karkki vai kepponen liittyy puolestaan vanhaan tapaan, jossa kerjäläiset saivat kiertää talosta taloon pyytämässä niin sanottuja sielunkakkuja ja lupasivat vastineeksi rukoilla talon vainajien puolesta. Perinteeseen on yhdistetty myös kelttiläisiä piirteitä, kuten ovella esitetyt temput ja kuvaelmat palkkiota vastaan. Kurpitsalyhty taas korvasi Yhdysvalloissa irlantilaisten alun perin käyttämät juurikkaista koverretut lyhdyt, sillä kurpitsoita oli siellä helpommin saatavilla.
Jos halloween tarkoittaa kotonasi ennemmin elokuvailtaa kuin ovelta ovelle kiertämistä, pehmeät naisten onesiet ovat juuri oikea asu kauhuleffan ääreen. Pukeutumisesta voi tehdä koko perheen yhteisen jutun ja yhdistää kauhuteeman rentoon kotoiluun.
Vainajia muistetaan ympäri maailmaa
Halloween ei ole ainoa syksyinen juhla, jossa kuolleita muistetaan. Meksikolainen kuolleiden päivä eli Día de Muertos on värikäs muistojuhla, jota vietetään 1.–2. marraskuuta. Siinä yhdistyvät alkuperäiskansojen, kuten mayojen ja asteekkien, uskomukset sekä kristinusko, ja juhlan tunnetuin symboli on koristeltu pääkallo. Toisin kuin halloweenin pelottava tunnelma, Día de Muertos on iloinen tapa juhlistaa edesmenneitä sukulaisia.
Englanninkielisissä maissa marraskuun alkuun osuu myös Guy Fawkes Night, jota vietetään 5. marraskuuta. Se muistuttaa vuonna 1605 epäonnistuneesta salaliitosta Englannin kuningasta vastaan, ja iltaa juhlitaan kokoilla ja ilotulituksilla. Yhteistä näille juhlille on, että ne kaikki sijoittuvat pimenevään vuodenaikaan ja kääntävät ajatukset menneeseen, valoon ja yhdessäoloon.
Miten halloween tuli Suomeen?
Halloween rantautui Suomeen Yhdysvalloista 1980-luvulla, ja Pohjoismaissa siitä tuli laajemmin tunnettu vasta 1990-luvulla. Aluksi juhlaa viettivät lähinnä opiskelijat ja nuoret, mutta vähitellen siitä on kasvanut suosittu lasten ja perheiden juhla. Kaupat täyttyvät kurpitsoista ja koristeista jo lokakuun puolivälissä.
Vaikka suomalaiset eivät enää usko karkottavansa pahoja henkiä, juhlan ydin on säilynyt yllättävän muuttumattomana yli kahden vuosituhannen ajan: pimenevää vuodenaikaa kohdataan valoilla, naamioilla ja yhdessäololla. Halloween on tänä päivänä ennen kaikkea hauska syksyinen juhla, jossa pukeudutaan, koristellaan ja nautitaan herkuista yhdessä.
Halloweenin historia
Halloweenin juuret ovat kelttien samhain-juhlassa noin 800 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Samhain oli kelttien uusivuosi, joka vaihtui yönä 31.10.–1.11.
Sana halloween tulee ilmauksesta All Hallows' Eve eli kaikkien pyhien aatto.
Irlantilaiset siirtolaiset veivät perinteen Yhdysvaltoihin 1800-luvulla.
Halloween rantautui Suomeen 1980-luvulla ja yleistyi Pohjoismaissa 1990-luvulla.
Suomessa pyhäinpäivää vietetään lauantaina välillä 31.10.–6.11.
Usein kysytyt kysymykset: Miksi halloweenia vietetään? Juhlan historia 2026
Halloween juontuu kelttien samhain-juhlasta, jolloin sadonkorjuun ja kesän päättymistä juhlittiin ja vainajien henkien uskottiin liikkuvan. Alkuperäinen tarkoitus oli suojautua hengiltä kokoilla, lyhdyillä ja valeasuilla sekä muistaa kuolleita. Nykyään halloween on ennen kaikkea hauska syksyinen juhla, jossa pukeudutaan, koristellaan ja nautitaan herkuista yhdessä.
Eivät ole, vaikka ne sekoitetaan usein. Pyhäinpäivä on kristillinen vainajien ja pyhimysten muistopäivä, jota vietetään Suomessa lauantaina välillä 31.10.–6.11. Halloween on alkujaan pakanallinen juhla, joka sai nykymuotonsa Yhdysvalloissa. Ne asettuvat kalenterissa vierekkäin ja juontuvat samasta historiasta, joten Suomessa niitä juhlitaan usein samaan aikaan.
Halloweenin juuret ovat pakanallisessa Irlannissa ja muilla kelttiläisen kulttuurin alueilla yli 2000 vuoden takana. Talven alkua juhlittiin samhain-juhlan muodossa. Irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset veivät perinteen 1800-luvulla Yhdysvaltoihin, jossa siitä kasvoi nykyisenlainen karnevaalijuhla.
Kansainvälisesti halloweenia vietetään 31. lokakuuta. Suomessa juhlalla ei ole virallista merkkipäivää, joten sitä juhlitaan joko amerikkalaiseen tapaan lokakuun viimeisenä päivänä tai pyhäinpäivän aikaan, joka osuu lauantaihin välille 31.10.–6.11. Vuonna 2026 pyhäinpäivä on lauantaina 31. lokakuuta.
Naamioituminen juontuu kelttien tavasta pukeutua valeasuihin henkien harhauttamiseksi. Karkki vai kepponen -perinne liittyy vanhaan tapaan, jossa kerjäläiset kiersivät ovelta ovelle pyytämässä niin sanottuja sielunkakkuja ja lupasivat vastineeksi rukoilla talon vainajien puolesta. Yhdysvalloissa perinteistä muodostui ensin aikuisten juhla ja myöhemmin ennen kaikkea lasten juhla.
