Ortodoksinen joulu - milloin ja miten sitä vietetään

Ortodoksinen joulu on Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhla, ja Suomessa sitä vietetään samaan aikaan kuin muutakin joulua eli 24.–26. joulukuuta. Yllättävän moni luulee, että kaikki ortodoksit juhlivat joulua vasta 7. tammikuuta, mutta näin ei ole. Suomen ortodoksinen kirkko seuraa uutta kalenteria, joten meillä joulupäivä on 25. joulukuuta kuten luterilaisillakin. Vain osassa maailmaa, kuten Venäjällä ja Serbiassa, joulu osuu tammikuun puolelle. Tässä jutussa avaamme miksi näin on, mitä ortodoksiseen jouluun kuuluu ja mistä venäläisen joulun Pakkasukko ja Lumityttö oikein tulevat.

Milloin ortodoksit viettävät joulua?

Suomessa ortodoksit viettävät joulua täsmälleen samoina päivinä kuin valtaväestö: jouluaatto 24.12., joulupäivä 25.12. ja tapaninpäivä 26.12. Kalenteripäivät ovat siis tutut, mutta painopiste on hieman eri. Ortodoksiselle perinteelle varsinainen juhla alkaa vasta joulupäivänä, kun jouluaamun liturgiasta palataan kotiin. Jouluaatto on vielä paastopäivä, ei juhlan huipennus.

Maailmalla tilanne vaihtelee. Suuri osa ortodoksisia kirkkoja, kuten Venäjän, Serbian, Georgian ja Jerusalemin kirkot, viettää joulua vanhan eli juliaanisen kalenterin mukaan. Silloin joulupäivä osuu nykyisen gregoriaanisen kalenterimme 7. tammikuuta kohdalle. Kreikan, Romanian, Bulgarian ja Suomen kirkot taas seuraavat uutta kalenteria ja juhlivat joulua 25. joulukuuta, samaan aikaan kuin lännessä.

Miksi venäläinen joulu on 7. tammikuuta?

Ero ei johdu siitä, että jossain juhlittaisiin eri päivänä, vaan siitä, että kalentereita on kaksi. Vanha juliaaninen kalenteri on jäänyt jälkeen meidän käyttämästämme gregoriaanisesta kalenterista, ja tällä hetkellä ero on 13 vuorokautta. Niinpä juliaanisen kalenterin joulupäivä on aina 25.12. - mutta meidän kalenterissamme se osuu 7. tammikuuta. Kyse on siis samasta juhlasta ja samasta päivämäärästä, vain eri kalenterissa laskettuna.

Juliaanisen kalenterin otti käyttöön Julius Caesar jo ennen ajanlaskumme alkua. Se osoittautui kuitenkin hivenen liian pitkäksi suhteessa todelliseen aurinkovuoteen, ja vuosisatojen aikana virhe kasvoi. Paavi Gregorius XIII korjasi kalenterin vuonna 1582, ja näin syntyi gregoriaaninen kalenteri (lue lisää juliaanisesta kalenterista Wikipediassa). Monet ortodoksiset kirkot jäivät kuitenkin vanhan kalenterin kannattajiksi, ja juuri siksi venäläinen joulu näyttää meidän silmissämme siirtyvän tammikuulle.

Joulupaasto valmistaa juhlaan

Ortodoksinen joulu ei ala äkkiä, vaan siihen valmistaudutaan pitkään. Joulua edeltää 40 päivän joulupaasto, joka alkaa 15. marraskuuta ja kestää jouluaattoon saakka. Paasto ei tarkoita syömättä olemista vaan ruokavalion keventämistä: lihaa vältetään, ja juhlan lähestyessä jätetään pois myös kala ja maitotuotteet. Tärkeämpää kuin ruokasäännöt on kuitenkin paaston henkinen tarkoitus, eli hiljentyminen ja ylimääräisen karsiminen ennen juhlaa.

Paasto päättyy vasta joulupäivän liturgian jälkeen, kun pöytään katetaan jouluateria. Suomessa ortodoksien pöydässä näkyvät samat tutut laatikkoruoat ja usein kinkkukin, sillä monissa perheissä toinen vanhemmista on luterilainen ja perinteet ovat sekoittuneet. Erityisesti karjalaisperinteestä ortodoksiseen jouluun on tarttunut omia makujaan, kuten karjalanpiirakat.

Joulun juhlapäivät ja pitkä juhla-aika

Ortodoksiseen jouluun kuuluu joulupäivän lisäksi kaksi muutakin juhlapäivää. Toinen joulupäivä 26.12. on omistettu Jumalansynnyttäjälle eli Neitsyt Marialle, ja kolmas joulupäivä 27.12. on pyhän Stefanoksen eli suomeksi Tapanin päivä, jolloin muistetaan kirkon ensimmäistä marttyyria.

Ortodoksien joulu ei kuitenkaan lopu tähän. Juhla-aika jatkuu viikkoja: uudenvuoden yli aina loppiaiseen ja sen jälkijuhliin tammikuun puoliväliin saakka. Ajatus on, että juhlaan saa pysähtyä rauhassa eikä koko joulua tarvitse mahduttaa yhteen tai kahteen kiireiseen päivään. Kirkossa palvelukset täyttävät joulukauden, ja papit vierailevat kodeissa toimittamassa joulunajan rukoushetkiä eli vanhan karjalaisen sanonnan mukaan slaavimassa.

Venäläinen joulu, Pakkasukko ja Lumityttö

Venäjällä joulun rinnalle on kasvanut omanlaisensa perinne. Neuvostoliiton aikana kristillinen joulu pyrittiin syrjäyttämään, ja juhlan keskipisteeksi nousi uudenvuoden vietto. Sen tähti on Pakkasukko eli Ded Moroz, valkopartainen lahjojen tuoja, jota seuraa hänen lapsenlapsensa Lumityttö eli Snegurotška. Toisin kuin meidän joulupukkimme, Pakkasukko saapuu perinteisesti uudenvuodenyönä eikä jouluaattona.

Kommunismin romahdettua kristillinen joulu on jälleen noussut arvoonsa Venäjällä, ja sitä vietetään juhlavasti 7. tammikuuta vanhan kalenterin mukaan. Monessa kodissa juhlitaan nykyään sekä uuttavuotta Pakkasukon johdolla että joulua tammikuussa. Joulupukki ei muutenkaan ole alkujaan ortodoksinen hahmo, vaan lahjojen tuominen liittyy itämaan tietäjien Jeesus-lapselle tuomiin lahjoihin: kultaan, suitsukkeeseen ja mirhaan.

Suomalainen jouluneule sopii kaikkiin perinteisiin

Vietitpä joulua 25. joulukuuta tai 7. tammikuuta, lämmin neule kuuluu suomalaiseen talveen joka tapauksessa. Pitkän juhla-ajan ja kirkkomatkojen lomassa pehmeä jouluneule on mukava tapa pukeutua tunnelmaan koko perheen voimin, aatosta loppiaiseen.

Klassinen poroaiheinen jouluneule on aikuisten suosikki, ja samasta teemasta löytyy myös Muumi-aiheinen oversized-neule niille, jotka pitävät kotimaisesta klassikosta. Lasten ja vanhempien yhteensopivat mallit löydät kätevästi jouluneuleiden valikoimasta.

Usein kysytyt kysymykset ortodoksisesta joulusta

Lyhyesti: Suomessa ortodoksinen joulu on 25. joulukuuta, mutta osa maailman ortodokseista juhlii sitä 7. tammikuuta. Ero johtuu kahdesta eri kalenterista, ei eri juhlasta. Ortodoksien suurin juhla on silti pääsiäinen, eikä joulu, vaikka joulu onkin yksi kirkkovuoden 12 suuresta juhlasta.