Joulupäivä 25.12. - milloin, mitä ja miten vietetään

Joulupäivä on 25. joulukuuta, ja se on Suomen virallinen kirkollinen juhlapyhä sekä perinteisesti koko vuoden hiljaisin ja rauhallisin päivä. Vuonna 2026 joulupäivä osuu perjantaille. Siinä missä jouluaatto 24.12. on lahjojen, joulupukin ja kiireisen valmistelun päivä, joulupäivä on omistettu levolle, perheelle ja kiireettömälle yhdessäololle. Tässä oppaassa käymme läpi mitä joulupäivä tarkoittaa, milloin sitä vietetään, mistä perinne on saanut alkunsa ja miten suomalaiset päivän tyypillisesti viettävät.

Milloin joulupäivää vietetään?

Joulupäivää vietetään läntisessä kristikunnassa aina 25. joulukuuta, eikä päivämäärä vaihdu vuodesta toiseen. Itäisessä eli ortodoksisessa perinteessä joulua juhlitaan vanhan ajanlaskun mukaan vasta 6.–7. tammikuuta. Suomalaisessa kalenterissa joulupäivä on jouluaaton ja tapaninpäivän välissä, ja yhdessä ne muodostavat joulun pyhäpäivien ytimen.

• Jouluaatto 24.12. - joulun tunnelman huipentuma, joka ei silti ole virallinen pyhäpäivä kalenterissa
• Joulupäivä 25.12. - virallinen pyhäpäivä, levon ja hiljaisuuden päivä
• Tapaninpäivä eli toinen joulupäivä 26.12. - liikkumisen, ulkoilun ja seurustelun päivä

Joulupäivä ja tapaninpäivä ovat molemmat kalenteriin merkittyjä virallisia juhlapyhiä ja liputuspäiviä, joina useimmat kaupat ja palvelut ovat suljettuina. Jouluaatto sen sijaan ei ole virallinen juhlapyhä, vaikka monilla työpaikoilla se onkin sovittu vapaapäiväksi.

Mitä joulupäivä tarkoittaa?

Joulupäivä on kristillinen juhla, joka muistuttaa Jeesuksen syntymästä. Kristityt ovat viettäneet jouluna Jeesuksen syntymäjuhlaa jo 300-luvulta lähtien, ja päivä on edelleen kirkkovuoden suuria pyhiä. Vaikka monille suomalaisille joulun uskonnollinen sisältö on tänä päivänä taustalla, kirkolliset perinteet kuten joulupäivän jumalanpalvelus ja jouluevankeliumin lukeminen elävät yhä vahvoina osana monien joulunviettoa.

Aiemmin joulupäivä oli Suomessa hyvin säädelty pyhä. Töitä ei saanut tehdä, eikä toisten kodeissa ollut tapana vierailla. Päivä oli pyhitetty rauhalliselle yhdessäololle, jouluevankeliumin lukemiselle ja kirkossa käymiselle. Tämä rauhoittumisen perinne näkyy yhä siinä, että joulupäivä koetaan vuoden levollisimmaksi päiväksi.

Miten suomalaiset viettävät joulupäivää?

Nykyään joulupäivä alkaa useimmissa kodeissa rauhallisesti. Aaton juhlahumun jälkeen ei ole kiirettä minnekään, joten päivä aloitetaan myöhäisellä aamiaisella ja hitaalla heräämisellä. Moni viettää koko päivän kotioloissa, usein pyjamassa tai mukavassa oloasussa, eikä päivän ohjelmaa tarvitse suunnitella etukäteen. Juuri tämä pakottomuus tekee joulupäivästä monelle vuoden rakkaimman päivän.

Tyypillisiä joulupäivän tapoja ovat:

• Kiireetön aamu kaakao- tai kahvikupposen ja edellisen päivän herkkujen äärellä
• Jouluruoan jatkot, kun aaton kinkku, laatikot ja kalat tarjoillaan uudelleen rennommin
• Jouluelokuvat ja tv, lukeminen ja lautapelit perheen kesken
• Joulukirkko niille, jotka osallistuvat joulupäivän jumalanpalvelukseen
• Talvinen ulkoilu, kävelylenkki tai hiihtoretki raskaan jouluruoan vastapainoksi

Mukava oloasu on iso osa joulupäivän tunnelmaa, sillä koko päivä vietetään useimmiten kotona rentoutuen. Pehmeät joulupyjamat koko perheelle ja lämpimät oloasut tekevät pitkästä sohvapäivästä entistä tunnelmallisemman, kun sohvalle käpertyy elokuvan ja glögin äärelle.

Joulupäivän jälkeen: tapaninpäivä ja välipäivät

Joulupäivää seuraa tapaninpäivä eli toinen joulupäivä 26.12. Sen luonne on aivan toinen kuin joulupäivän rauhassa. Tapaninpäivä on omistettu pyhälle Stefanukselle, ensimmäiselle kristitylle marttyyrille, ja siihen liittyy pitkä kansanperinne tapaninajeluista ja tapanintansseista. Tapaninpäivänä lähdetään perinteisesti ulos liikkumaan, tapaamaan sukulaisia ja ystäviä sekä sulattelemaan jouluruokia raittiissa talvi-ilmassa.

Tapaninpäivän jälkeen koittavat joulun välipäivät 27.–30.12. Ne eivät ole virallisia pyhiä, mutta niillä on oma rauhallinen tunnelmansa. Monilla on lomaa, joten päivät kuluvat rentoillen, ulkoillen ja joulun jälkitunnelmissa. Jouluruokia muokataan luovasti uusiksi, ja kaupoissa alkavat tutut välipäiväalennukset. Joulunaika päättyy lopulta loppiaiseen, ja vanhan perinteen mukaan viimeistään nuutinpäivänä 13. tammikuuta joulukoristeet siivotaan pois.

Joulun ja joulupäivän juuret

Joulun vietto liittyy moniin vanhoihin keskitalven juhliin, joita vietettiin jo ennen kristinuskon leviämistä. Roomalaisten Saturnalia ja germaanien jul-juhla olivat talvipäivänseisauksen juhlia, joissa korostettiin valon voittoa pimeydestä. Suomen kielen joulu-sana juontaa juurensa juuri tähän muinaisgermaaniseen yule-sanaan, joka tarkoitti keskitalvea. Yhteys vanhoihin valon juhliin näkyy yhä monissa nykyperinteissämme, kuten kynttilöiden sytyttämisessä keskellä pimeintä vuodenaikaa.

Moni rakas jouluperinne on tullut Suomeen ulkomailta ja muotoutunut ajan myötä osaksi suomalaista joulua. Esimerkiksi joulukuusen tapa saapui Saksasta 1800-luvulla, ja nykyään se on keskeinen osa joulunviettoa. Voit lukea joulun historiasta ja perinteistä lisää Wikipedian Joulu-artikkelista sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä juhlakalenterista.

Tee joulupäivästä ikimuistoinen

Joulupäivän kauneus piilee sen pakottomuudessa. Mitään ei ole pakko tehdä, ja päivän voi rakentaa täysin omilla ehdoilla. Pue mukava neule tai pyjama päälle, lämmitä kupillinen glögiä, laita lempijouluelokuva pyörimään ja anna päivän kulua kiireettä perheen kesken. Juuri sellaisista hetkistä syntyvät joulun rakkaimmat muistot, jotka kantavat vuodesta toiseen.