Paasto tarkoittaa vapaaehtoista pidättäytymistä ruoasta tai jostakin nautinnosta, joko osittain tai kokonaan ja tavallista pidemmän aikaa. Sana herättää kahdenlaisia mielikuvia: toiset ajattelevat heti pätkäpaastoa ja terveyttä, toiset taas kristillistä paastonaikaa, joka johdattaa laskiaisesta kohti pääsiäistä. Molemmat ovat oikein. Tällä sivulla käymme läpi mitä paasto on, miten 40 päivän pääsiäispaasto rakentuu, miksi paastotaan ja miten paasto näkyy Suomessa ja eri uskonnoissa.
Paasto on lyhyen tai pitkän tauon pitämistä ravinnon tai joidenkin ruoka-aineiden nauttimisesta. Uskonnollinen paasto ei yleensä tarkoita täyttä syömättömyyttä, vaan ruoan määrän vähentämistä tai tiettyjen ruokien, kuten lihan ja maitotuotteiden, jättämistä pois. Terveydellisistä syistä paastoava voi taas pidättäytyä ruoasta kokonaan ja juoda vain vettä, mehua tai lientä. Paastoa voi harjoittaa samaan aikaan monesta syystä: hengellisistä, terveydellisistä ja aatteellisista.
Suomalaiselle paasto liittyy useimmiten joko keväiseen pääsiäisaikaan tai painonhallintaan. Pääsiäinen on koko perheen rauhallinen juhla, ja moni viettää sitä kotona kiireettömästi. Jos haluat tunnelmaan myös mukavat vaatteet, tutustu pääsiäismallistoon, josta löytyy pehmeitä asuja koko perheelle.
Kristinuskon tärkein paastojakso on pääsiäistä edeltävä paastonaika, jota kutsutaan myös suureksi paastoksi. Se kestää 40 päivää ja perustuu kertomukseen Jeesuksen 40 päivän paastosta autiomaassa. Käytäntö vakiintui kirkossa 300-luvulta lähtien, ja se elää edelleen vahvana etenkin katolisessa ja ortodoksisessa kirkossa. Luterilaisen kirkon kirkkovuodessa paastonajasta muistuttaa viisi paastonaikaista sunnuntaita.
Paastonaika alkaa laskiaisesta. Laskiaistiistai on viimeinen päivä ennen paaston alkua, ja perinteinen laskiaispulla kuuluu juuri tähän hetkeen, kun ennen paastoa syötiin vielä kunnolla. Katolisessa perinteessä paasto alkaa tuhkakeskiviikkona. Sunnuntait jätetään usein paaston ulkopuolelle, koska sunnuntai on ylösnousemuksen muistopäivä ja siksi juhlapäivä. Paastonaika päättyy pääsiäiseen, jolloin paaston hiljaisuudesta siirrytään ilon juhlaan.
Pääsiäisen tunnelmaan
Naisten Pääsiäispyjamat
Pehmeä pyjama paastonajan rauhallisiin iltoihin ja pääsiäisaamun kahvihetkeen kotona.
Hengellisessä paastossa tarkoitus ei ole pelkkä ruoasta luopuminen vaan hiljentyminen ja keskittyminen tulevan juhlan sanomaan rukouksen, jumalanpalvelusten ja raamatunluvun avulla. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mukaan ulkoinen ruokapaasto on tärkeä apuväline mutta ei pääasia. Paastonaikana pyritään yksinkertaisempaan elämäntapaan ja annetaan tilaa pohdinnalle.
Kirkko ei velvoita jäseniään paastoamaan tietyllä tavalla, joten jokainen voi valita itselleen sopivan muodon. Perinteisen ruokapaaston rinnalle ovat tulleet karkkipaasto, somepaasto ja tv-paasto, joissa luovutaan jostakin itselle mieluisasta. Vuodesta 2012 kirkko on toteuttanut myös Ekopaasto-kampanjaa, jossa paastotaan ympäristön hyväksi ja hillitään kulutusta. Terveydellisistä syistä paastoavalle motiivi on toinen: tavoitteena voi olla painonhallinta, suoliston lepuuttaminen tai yleinen hyvinvointi.
Paastonajan rauhallisiin koti-iltoihin sopivat hyvin pehmeät asut, ja koko perheen pääsiäispyjamat ovat mukava tapa hidastaa tahtia ennen pääsiäistä.
Miten paasto näkyy eri uskonnoissa?
Paasto on tuttu lähes kaikissa suurissa uskonnoissa, vaikka tavat vaihtelevat. Islamissa paastotaan ramadan-kuukauden ajan auringonnoususta auringonlaskuun pidättäytymällä kokonaan ruoasta ja juomasta. Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista. Juutalaiset paastoavat vuoden aikana useana päivänä, joista pyhin on jom kippur. Hindulaisuudessa paastotaan tiettyinä kuukalenterin päivinä, ja buddhalaisissa luostareissa joissakin suuntauksissa syödään vain yksi ateria päivässä eikä keskipäivän jälkeen lainkaan.
Kristinuskon sisälläkin paastotavat eroavat. Ortodoksisessa kirkossa on neljä pidempää paastojaksoa, ja paastoon kuuluu lihasta, maitotuotteista ja munista luopuminen sekä pyrkimys olla loukkaamatta lähimmäisiä. Katolisessa kirkossa paasto tarkoittaa päiviä, jolloin syödään yksi täysi ateria ja kaksi pientä, ja lihasta pidättäydytään muun muassa tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina. Protestanttisessa perinteessä paastoa on korostettu vähemmän, mutta hiljentyminen ennen pääsiäistä elää silti monella tapaa.
Paasto Suomessa tänään
Suomessa harva noudattaa enää tiukkaa ruokapaastoa, mutta paaston henki näkyy yhä. Vanha tapa pidättäytyä lihasta keskiviikkoisin ja perjantaisin on jättänyt jälkensä torstain hernekeittopäivään: torstaina syötiin tukevasti, jotta jaksettiin perjantain kevyemmän ruoan kanssa. Pääsiäisen ajan herkut, kuten mämmi ja rahka, liittyvät nekin paaston päättymiseen ja juhlan alkuun.
Moderni suomalainen voi yhdistää paastoon monta merkitystä: toiselle se on hengellinen hiljentyminen ennen pääsiäistä, toiselle ympäristöteko ja kolmannelle terveyteen tähtäävä pätkäpaasto. Jos pääsiäinen on perheessäsi ennen kaikkea yhdessäolon juhla, kodikkaat pääsiäisneuleet ja rennot asut tekevät vapaapäivistä entistä mukavampia. Tärkeintä ei ole se, mistä luovutaan, vaan se, mille luopuminen antaa tilaa.
Kristillinen pääsiäispaasto eli suuri paasto kestää 40 päivää.
Luku 40 perustuu Jeesuksen 40 päivän paastoon autiomaassa.
Paastonaika alkaa laskiaisesta ja päättyy pääsiäiseen.
Ramadan-paasto on yksi islamin viidestä peruspilarista.
Torstain hernekeittopäivä juontuu vanhasta tavasta paastota perjantaisin.
Usein kysytyt kysymykset: Paasto: mitä se on, 40 päivää ja paastonaika
Paasto tarkoittaa vapaaehtoista pidättäytymistä ruoasta tai jostakin nautinnosta tavallista pidemmän aikaa. Uskonnollinen paasto ei yleensä ole täyttä syömättömyyttä, vaan ruoan vähentämistä tai tiettyjen ruokien jättämistä pois. Terveyssyistä paastoava voi taas pidättäytyä ruoasta kokonaan.
Kristinuskon tärkein paastojakso eli suuri paasto kestää 40 päivää. Se alkaa laskiaisesta (katolisessa kirkossa tuhkakeskiviikosta) ja päättyy pääsiäiseen. Luku 40 perustuu kertomukseen Jeesuksen 40 päivän paastosta autiomaassa.
Hengellisen paaston tarkoitus on hiljentyminen ja keskittyminen tulevan juhlan sanomaan rukouksen ja raamatunluvun avulla, ei pelkkä ruoasta luopuminen. Terveyssyistä paastoavan tavoitteena on usein painonhallinta, suoliston lepuuttaminen tai yleinen hyvinvointi.
Islamissa paastotaan ramadan-kuukauden ajan auringonnoususta auringonlaskuun, ja se on yksi islamin viidestä peruspilarista. Juutalaiset paastoavat useana päivänä, joista pyhin on jom kippur. Ortodoksisessa kirkossa on neljä pidempää paastojaksoa, ja katolisessa kirkossa lihasta pidättäydytään muun muassa tuhkakeskiviikkona ja pitkänäperjantaina.
Terveydellisistä syistä toteutettavaa paastoa ei suositella lapsille, vanhuksille, raskaana oleville, imettäville, alipainoisille, pitkäaikaissairaille eikä syömishäiriöistä kärsineille. Myöskään kristilliseen paastoon eivät kuulu lapset, vanhukset tai sairaat.
