Palmusunnuntai on kristillisen kirkkovuoden juhla, jota vietetään viikkoa ennen pääsiäistä ja josta alkaa niin sanottu hiljainen viikko. Päivä muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin, ja Suomessa siihen liittyy yksi rakastetuimmista pääsiäisperinteistämme: virpominen, jolloin pienet trullit kiertävät ovelta ovelle pajunoksat kädessä. Tähän oppaaseen olemme koonneet palmusunnuntain merkityksen ja raamatullisen taustan, virpomisperinteen juuret ja oikeat virpomalorut sekä selkeät ohjeet siihen, miten virpojiin kannattaa suhtautua.
Palmusunnuntai päättää pitkän paastonajan ja avaa pääsiäisen pyhimmän jakson. Suomen kieleen sana on tullut ruotsista, jossa päivää kutsutaan nimellä palmsöndag, ja sama nimitys tunnetaan myös saksassa muodossa Palmsonntag. Vaikka päivä on syvästi kristillinen, se on kasvanut Suomessa iloiseksi koko perheen perinteeksi, jossa lapsilla on päärooli.
Palmusunnuntain merkitys: Jeesuksen saapuminen Jerusalemiin
Palmusunnuntaita vietetään sen tapahtuman muistoksi, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Tapaus kerrotaan kaikissa neljässä evankeliumissa, ja kansa levitti hänen eteensä tielle vaatteita ja palmunlehviä huutaen riemuiten Hoosianna. Sana tarkoittaa kirjaimellisesti oi, auta tai oi, pelasta, mutta ajanlaskun alussa sitä käytettiin ennen kaikkea riemuhuutona. Juuri näistä palmunlehvistä päivä on saanut nimensä.
Pukeudu koko perhe pääsiäistunnelmaan
1Lasten Pääsiäispyjamat - pehmeät pyjamat pienelle virpojalle, jossa on hyvä levätä aikaisen virpomisaamun jälkeen ja viettää loppupäivä rauhassa kotona.
2Naisten Pääsiäispyjamat - leppoisat pyjamat aikuiselle, jotka tekevät hiljaisen viikon kotihetkistä juhlavan tuntuisia ilman turhaa hienostelua.
3Naisten Pääsiäiskana Onesie - leikkisä haalari, joka tuo pääsiäisen iloa koko perheen yhteisiin hetkiin ja sopii myös virpojan vastaanottamiseen ovella.
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jonka aikana kirkossa muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä ja viimeisiä päiviä. Kirkoissa päivän liturginen väri on violetti tai sininen, ja palmusunnuntain evankeliumiteksti tunnetaan myös ortodoksisessa perinteessä nimellä Herran ratsastus Jerusalemiin. Näin yksi ilon ja toivon täyttämä päivä johdattaa kohti pitkäperjantain hiljaisuutta ja pääsiäisaamun ylösnousemusta.
Miksi palmusunnuntaina virvotaan?
Koska palmuja ei Suomessa kasva, ovat keväällä kukkivat pajut saaneet hoitaa palmunlehvien tehtävää, ja niinpä päivä tunnetaan myös virpa- tai virpomasunnuntaina. Virpominen on vanha tapa, jonka tarkoitus oli alun perin siunata toinen ihminen: virvottaessa toivotettiin loruilla terveyttä ja onnea, ja oksat saatettiin jopa siunata etukäteen kirkossa. Oksiin uskottiin kansanperinteessä myös taikavoimaa, joka toi terveyttä ja karkotti pahan.
Mukavaa pyhää
Sininen aaltoileva Teddy HappyHoodie
Sininen aaltoileva Teddy HappyHoodie tuo hymyn huulille koko perheen pääsiäisaamuna.
Suomalainen virpomisperinne on lähtöisin Karjalan ortodoksisesta ja luterilaisesta kulttuurista, josta se levisi vähitellen muualle maahan. Alkujaan virpojat eivät pukeutuneet noidiksi vaan juhlaviin pyhävaatteisiin, ja virpomassa käytiin lähinnä tutuilla, naapureilla, kummeilla ja sukulaisilla. Nykyinen, karnevaalihenkinen tapa pukeutua pääsiäisnoidaksi on yhdistynyt itäsuomalaiseen virpomiseen länsisuomalaisesta lankalauantain perinteestä, jossa pitkäperjantain ja pääsiäisen väliä pidettiin noitien temmellysaikana. Niinpä ovella saattaa nykyään seistä pikkunoita, pupu tai jopa Harry Potter.
Oikeat virpomalorut
Koska perinne on kotoisin Karjalasta, monet vanhat lorut ovat karjalan murteella. Etelä- ja Länsi-Suomessa on kuitenkin yleistynyt tämä tutuin hokema, jonka jokainen virpoja osaa ulkoa:
Virpominen on erityisesti lasten perinne, ja sen tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä koko naapurustolle. Pieniin virpojiin kannattaa siis suhtautua suopeasti ja hyvien tapojen mukaan. Tässä muutama käytännön vinkki sujuvaan palmusunnuntaihin:
Ennakoi. Hanki etukäteen pieniä palkkioita. Pussillinen suklaamunia on riittoisa, vaikka ovikello soisi tiheäänkin.
Laita lappu oveen. Jos virpominen ei sovi tai haluat toivottaa virpojat tervetulleiksi, kerro se selkeästi oven lapulla.
Älä avaa, ellet halua tulla virvotuksi. Trullit ovat liikkeellä jo varhain aamulla, joten suljettu ovi on aivan hyväksytty viesti.
Kiitä vitsasta. Ota oksa vastaan, vaikka se olisi reissulla vähän nuupahtanut, ja anna palkka tasapuolisesti kaikille.
Jos namut loppuvat, voit vanhan tavan mukaan pyytää virpojaa tulemaan viikon päästä uudelleen: viikko velaksi, vuosi vapaaksi.
Perinteisesti palkka eli herkut annettiin virpojalle vasta pääsiäisenä, koska palmusunnuntaina elettiin vielä paaston aikaa. Nykyään useimmat antavat palkkion heti, mutta vanha tapa elää yhä joissakin perheissä, etenkin ortodoksisessa perinteessä.
Palmusunnuntain ajankohta
Palmusunnuntain päivä vaihtelee vuosittain, sillä pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai ja palmusunnuntai aina viikkoa ennen sitä. Aikaisintaan palmusunnuntai voi olla 15. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 18. huhtikuuta. Vuonna 2026 palmusunnuntai on 29. maaliskuuta ja vuonna 2027 puolestaan 21. maaliskuuta.
Olipa kyse hiljaisen viikon hengellisestä merkityksestä tai iloisesta virpomisaamusta, palmusunnuntai kokoaa perheen yhteen kevään kynnyksellä. Kun pikkunoidat on lähetetty matkaan ja oma koti rauhoittuu, on mukava pukeutua pehmeisiin pääsiäisvaatteisiin ja nauttia hiljaisen viikon alkamisesta omassa rauhassa.
Palmusunnuntai on saanut nimensä palmunlehvistä, joita kansa levitti Jeesuksen eteen Jerusalemissa.
Koska palmuja ei Suomessa kasva, pajunoksat ovat korvanneet palmunlehvät virpomisessa.
Suomalainen virpomisperinne on lähtöisin Karjalasta ja levisi sieltä muualle maahan.
Sana Hoosianna tarkoittaa kirjaimellisesti oi, auta, mutta sitä käytettiin riemuhuutona.
Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, joka johtaa pitkäperjantaihin ja pääsiäiseen.
Usein kysytyt kysymykset: Palmusunnuntai: merkitys, virpominen ja lorut
Palmusunnuntai muistuttaa Jeesuksen saapumisesta Jerusalemiin, kun hän ratsasti aasilla kaupunkiin ja kansa heitti hänen eteensä tielle palmunlehviä. Palmusunnuntaista alkaa hiljainen viikko, jolloin muistellaan Jeesuksen kärsimyksiä.
Palmusunnuntai viittaa Raamatun pääsiäiskertomukseen, jossa Jeesusta tervehtineet ihmiset heittivät hänen tielleen palmunlehviä. Nimitys on tullut suomeen ruotsista, jossa päivää kutsutaan nimellä palmsöndag.
Virpomisperinne juontaa juurensa ensimmäiseen palmusunnuntaihin, jolloin Jeesuksen eteen heiteltiin palmunoksia. Koska palmuja ei Suomessa kasva, pajunoksat ovat saaneet hoitaa palmujen tehtävää. Virpominen on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana.
Kyllä. Virpoa voi myös tavallisissa vaatteissa, vaikka nykyään moni lapsi pukeutuu pääsiäisnoidaksi. Alkujaan virpojat eivät pukeutuneet noidiksi vaan juhlaviin pyhävaatteisiin.
Palmusunnuntaita vietetään viikkoa ennen pääsiäistä. Aikaisintaan se voi olla 15. maaliskuuta ja myöhäisimmillään 18. huhtikuuta. Vuonna 2026 palmusunnuntai on 29. maaliskuuta ja vuonna 2027 se on 21. maaliskuuta.
