Joulu Suomessa on vuoden tärkein juhla, ja sen sydän lyö jo aattona eli 24. joulukuuta, ei niinkään itse joulupäivänä. Monista muista maista poiketen suomalaiset kokoontuvat perheen kesken jo jouluaattona: silloin lämmitetään joulusauna, katetaan joulupöytä, kuunnellaan Turun joulurauhan julistus ja odotetaan joulupukin koputusta ovelle. Joulunaika alkaa adventista ja päättyy vasta loppiaisena 6. tammikuuta, joten kyseessä on monen viikon mittainen hiljentymisen ja yhdessäolon kausi.
Tässä jutussa käymme läpi, miten joulua oikeasti vietetään Suomessa: aaton kulun, joulurauhan, joulusaunan, ruokapöydän, kirkossa käynnin ja hautausmaan kynttilät. Mukana on myös pala suomalaisen joulun historiaa, sillä monet rakkaat tavat ovat itse asiassa nuorempia kuin moni arvaa.
Miksi joulua vietetään aattona?
Suomessa joulun tärkein hetki on jouluaaton ilta. Vaikka kirkollisesti joulupäivä 25. joulukuuta on Jeesuksen syntymän muistopäivä, kodeissa juhlan painopiste on jo aattona, jolloin syödään jouluateria ja jaetaan lahjat. Sama tapa jakaa juhlan aattoon tunnetaan myös muualla Pohjolassa. Jouluaatosta on tullut niin keskeinen, että se on nykyään monilla työpaikoilla palkallinen vapaapäivä, vaikka virallisesti se on kalenterissa arkipäivä.
Kolme suosittua jouluneuletta aattoiltaan
1Naisten Muumi Oversized jouluneule – Muumi on suomalaisen joulun rakastetuin hahmo, ja tämä väljä neule sopii joulusaunan jälkeiseen rentoon iltaan.
3Naisten Poro jouluneule – pohjoinen poroaihe vie ajatukset suoraan Lappiin ja Korvatunturille.
Joulunvietto nykymuodossaan on Suomessa yllättävän tuore perinne. Laajemmin se yleistyi vasta 1800-luvun loppupuolella, ja tapa tuli meille pitkälti Ruotsista. Sitä ennen vuoden suurin syysjuhla oli kekri, sadonkorjuun juhla, jonka monia piirteitä, kuten olkikoristeet ja runsas ateria, siirtyi myöhemmin jouluun. Jos haluat tietää tarkemmin, mitä aattona tapahtuu tunti tunnilta, lue oma juttumme jouluaaton perinteistä ja aikataulusta.
Joulurauhan julistus Turusta
Yksi suomalaisen joulun arvokkaimmista hetkistä on joulurauhan julistus. Se luetaan jouluaattona kello 12 Turun Vanhalla Suurtorilla, Suomen vanhimmassa kaupungissa, ja sitä seurataan radiosta ja televisiosta ympäri maan. Perinne on jatkunut keskeytyksettä jo 1600-luvulta lähtien, ja se on yksi Euroopan vanhimpia yhä elävänä säilyneitä tapoja. Julistuksen jälkeen kuullaan tutut sävelmät, kuten Jumala ompi linnamme ja Porilaisten marssi. Vanhan tavan mukaan julistettu joulurauha on voimassa 20 päivää, joulukuun 21. päivästä tammikuun 13. päivän nuutinpäivään saakka.
Kotoisaa joulua
Naisten joulumaisema jouluneule
Naisten joulumaisema jouluneule tuo joulun tunnelman kotiin heti, kun puet sen päälle.
Julistuksen tarkoitus on kaunis ja yhä ajankohtainen: se kehottaa kaikkia viettämään juhlaa rauhassa ja sopuisasti sekä käyttäytymään asiallisesti pyhän ajan kunniaksi. Monelle suomalaiselle joulurauhan kuuleminen on se hetki, josta oma joulu virallisesti alkaa. Voit lukea lisää tästä perinteestä joulurauhan julistuksen historiasta.
Joulusauna ja aaton tunnelma
Saunominen kuuluu olennaisena osana suomalaiseen jouluun. Joulusauna lämmitetään yleensä aattopäivän aikana, joskus jo aamulla, ja siellä peseydytään rauhassa ennen juhlan alkua. Tapa on vanha, ja ennen vanhaan saunaan vietiin myös ruoka- ja juomalahjoja talon tontulle. Mieluiten löylyt otetaan perinteisessä puulämmitteisessä saunassa, ja monessa perheessä joulusauna on aaton kiireettömin ja odotetuin hetki.
Saunan jälkeen pukeudutaan usein puhtaisiin ja mukaviin vaatteisiin, ja moni vetää ylleen pehmeän jouluneuleen tai joulupyjaman aattoiltaa varten. Koti on koristeltu kynttilöin, kuusi tuodaan tupaan, ja pihalle saatetaan sytyttää lumi- ja jäälyhtyjä tai pieniä roihuja luomaan tunnelmaa pimeään talvi-iltaan.
Joulupukki tulee kylään
Suomessa joulupukki ei pudota lahjoja salaa savupiipusta, vaan koputtaa ovelle ja astuu sisään kysyen tutun kysymyksen: onko täällä kilttejä lapsia? Joulupukki on kotoisin Lapin Korvatunturilta, ja hänen apuristonttunsa ovat tarinan mukaan tarkkailleet lasten käytöstä koko vuoden. Lahjat jaetaan yleensä vasta jouluaterian jälkeen, kun pukki on käynyt. Tämä henkilökohtainen vierailu on yksi suomalaisen joulun erityispiirteistä, ja lapsille se on illan kohokohta. Kerromme pukin tarinan, punaisen asun ja Korvatunturin tarkemmin jutussa joulupukin alkuperästä ja kotipaikasta.
Suomalainen joulupöytä
Ruoalla on suuri merkitys suomalaisessa joulussa, ja joulupöydän kruunaa joulukinkku. Kinkun paistamisesta on tullut lähes oma taiteenlajinsa, ja sitä saatetaan odottaa viikkojen ajan. Kinkun seuralaisina pöydässä ovat perinteiset laatikot, yleensä porkkana-, lanttu- ja perunalaatikko, sekä kalaruoat kuten graavilohi ja silli. Mukana on usein myös rosolli, joka jakaa mielipiteitä vuodesta toiseen. Lipeäkala on vanha jouluherkku, joka on viime vuosina menettänyt suosiotaan.
Aatto aloitetaan monessa kodissa riisipuurolla, jonka joukkoon piilotetaan manteli; sen löytäjälle luvataan hyvää onnea tulevaksi vuodeksi. Jälkiruoaksi tarjotaan luumukiisseliä, joulutorttuja ja piparkakkuja, ja glögi manteleineen ja rusinoineen kuuluu ehdottomasti joulun makuihin. Koko perinteisen joulupöydän ruoat ja niiden taustat käymme läpi jutussa suomalaisesta jouluruoasta ja joulupöydästä.
Joulukirkko ja kynttilät haudoilla
Moni suomalainen käy jouluna kirkossa, vaikka ei muuten kirkossa usein vierailisikaan. Varhainen jouluaamun joulukirkko kuuluu vanhaan luterilaiseen perinteeseen, ja siellä kuullaan jouluevankeliumi ja veisataan tuttu virsi Enkeli taivaan. Aattoiltana tai yöllä järjestetään myös jouluyön messuja, ja pitkin joulukuuta kirkot täyttyvät Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista, joihin kokoonnutaan laulamaan yhdessä.
Yksi suomalaisen joulun koskettavimmista tavoista on käydä hautausmaalla aattona. Haudoille viedään kynttilöitä ja kukkia edesmenneiden läheisten muistoksi, ja pimeässä talvi-illassa hautausmaat loistavat valomerinä. Tapa yleistyi 1900-luvulla ja vahvistui talvisodan jälkeen sankarihaudoilla. Nykyään kynttilät ovat monelle perheelle yhteinen, hiljainen hetki, jossa muistetaan niitä, jotka eivät enää ole pöydän ääressä.
Joulunajan päättyminen
Joulunaika ei lopu joulupäivään. Tapaninpäivänä 26. joulukuuta on perinteisesti vierailtu sukulaisten ja tuttavien luona, ja iltaisin on tanssittu niin sanottuja tapanintansseja. Uutta vuotta juhlitaan illallisen, tinanvalannan ja ilotulitusten merkeissä. Lopulta koko joulunvietto päättyy loppiaiseen 6. tammikuuta, jolloin viimeistään joulukuusi kannetaan ulos ja koristeet kerätään odottamaan seuraavaa joulua. Vanhan sananparren mukaan: hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.
Halusitpa sitten ymmärtää suomalaista joulua paremmin tai elävöittää omaa juhlaasi, perinteiden taakse kätkeytyy aina sama ajatus: joulu on hiljentymisen, yhdessäolon ja läheisten muistamisen aikaa. Lisää suomalaisen joulun historiasta ja tavoista voit lukea joulun perinteistä Suomessa.
Tiesitkö tämän suomalaisesta joulusta?
Turun joulurauhan julistus on luettu jouluaattona jo 1600-luvulta lähtien.
Julistettu joulurauha kestää vanhan tavan mukaan 20 päivää, 21.12. nuutinpäivään 13.1.
Joulunvietto yleistyi Suomessa laajemmin vasta 1800-luvun loppupuolella.
Joulunaika päättyy loppiaiseen 6. tammikuuta.
Riisipuuron mantelin löytäjälle luvataan hyvää onnea tulevaksi vuodeksi.
Usein kysytyt kysymykset: Joulu Suomessa: perinteet, aatto ja joulurauha
Suomessa joulun tärkein päivä on jouluaatto 24. joulukuuta, jolloin syödään jouluateria ja jaetaan lahjat. Joulunaika jatkuu joulupäivän ja tapaninpäivän yli ja päättyy loppiaiseen 6. tammikuuta.
Suomessa juhlan painopiste on aatossa, kuten muuallakin Pohjolassa. Vaikka kirkollinen joulupäivä on 25. joulukuuta, kodeissa ateria ja lahjat ajoittuvat jo jouluaaton iltaan, ja tavasta on tullut suomalaisen joulun ydin.
Suomalaisen joulupöydän keskeisin ruoka on joulukinkku. Lisäksi tarjotaan porkkana-, lanttu- ja perunalaatikkoa, kalaruokia kuten graavilohta ja silliä, rosollia sekä alkuun riisipuuroa. Jälkiruoaksi syödään luumukiisseliä, joulutorttuja ja piparkakkuja, ja juomana on glögiä.
Joulurauha julistetaan jouluaattona kello 12 Turun Vanhalla Suurtorilla, ja sitä seurataan radiosta ja televisiosta. Perinne on jatkunut 1600-luvulta lähtien, ja julistettu joulurauha on vanhan tavan mukaan voimassa 20 päivää.
Vanhan perinteen mukaan joulunvietto päättyy loppiaiseen 6. tammikuuta, jolloin viimeistään joulukuusi kannetaan ulos ja koristeet kerätään pois. Nuutinpäivä 13. tammikuuta päättää joulunajan lopullisesti.
