Joulupukki: alkuperä, Korvatunturi ja punainen asu
Joulupukki on suomalaisen joulun rakastetuin hahmo: valkopartainen, punanuttuinen ja pyöreävatsainen vanha mies, joka saapuu jouluaattona ovesta sisään ja kysyy ”Onkos täällä kilttejä lapsia?”. Hänen tarinansa ulottuu satojen vuosien taakse aina 300-luvun Vähä-Aasiaan ja toisaalta suomalaiseen pakanalliseen kansanperinteeseen. Tästä jutusta löydät kaiken olennaisen pukista: mistä hän on kotoisin, miksi hänen asunsa on punainen, missä hän asuu ja kuinka hän ehtii jakaa lahjat yhden yön aikana.
Nykyisin kansainvälisesti tunnetun joulupukin esikuvana pidetään 300-luvulla elänyttä Myran piispaa Pyhää Nikolausta. Myran kaupunki sijaitsi silloisessa Vähä-Aasiassa, nykyisen Turkin alueella. Nikolaus tunnettiin hyväntekijänä ja lasten auttajana, ja hänestä tuli aikanaan merimiesten, kauppiaiden ja lasten suojeluspyhimys. Juuri hänen nimestään johtuvat pukin nimet monissa kielissä: hollannin Sinterklaas ja sitä kautta englannin Santa Claus.
Tapa jakaa lahjoja Nikolauksen muistopäivänä levisi hollantilaisten siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan, ja siellä legenda muotoutui vuosisatojen kuluessa nykyiseksi Santa Claus -hahmoksi. Voit lukea hahmon vaiheista tarkemmin Wikipedian Joulupukki-artikkelista.
Suomalaiset juuret: nuuttipukki ja kekripukki
Suomalaisen joulupukin nimi ei viittaa lahjoihin vaan pukkiin, eli urospuoliseen vuoheen. Nimi juontaa juurensa vanhaan nuuttipukki- ja kekripukkiperinteeseen. Pakanallisessa Suomessa nuuttipukki oli nuori mies, joka pukeutui hedelmällisyysriitin hahmoksi: päähän laitettiin pukin sarvet, kasvoille tuohinaamari ja ylle nurinpäin käännetty turkki.
Nuuttipukit kiertelivät talosta taloon nuutinpäivän aikaan kerjäämässä joulun tähderuokia ja -juomia. Pukki saattoi pelotella lapsia ja olla humalassa, mutta joskus se myös jakoi lahjoja kilteille ja vitsoja tuhmille. Lahjoja jakava Nikolaus tuli Suomessa tunnetuksi 1800-luvun alussa, ja kun tapa yhdistyi vanhaan naamiopukkiperinteeseen, syntyi suomalainen joulupukki.
Joulupukki asuu Korvatunturilla
Suomessa joulupukki asuu Korvatunturilla, joka kohoaa itäisessä Lapissa Savukosken kunnassa lähellä itärajaa. Siellä hän puuhailee yhdessä Joulumuorin, tonttujen ja porojen kanssa. Myytti Korvatunturista lähti leviämään vuonna 1927, kun Markus Rautio eli Markus-setä kertoi pukin asuinpaikasta Yleisradion lastenradio-ohjelmassa. Kielitieteilijä Osmo Ikolan mukaan Rautio ei keksinyt tarinaa itse, vaan vahvisti vanhan uskomuksen, joka tunnettiin ainakin Satakunnassa, Hämeessä ja Tornionjokilaaksossa.
Mukava jouluasu
Lasten piparkakku jouluneule
Vietä rauhallinen joulu mukavasti, kun yllä on Lasten piparkakku jouluneule.
Pukin voi tavata myös Rovaniemellä, Napapiirin Joulupukin Pajakylässä, vuoden jokaisena päivänä. Moni muu maa sijoittaa pukin asuinpaikan muualle: ruotsalaisten Tonttu majailee Moran lähellä, norjalaisten Julenissen Oslon kupeessa ja amerikkalaisten Santa pohjoisnavalle.
Miksi joulupukin asu on punainen?
Vielä 1800-luvun ja 1900-luvun alun Suomessa pukki oli usein harmaaseen turkkiin pukeutunut vaatimaton vanhus. Punainen nuttu vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaisen joulupukin vaikutuksesta. Suuri merkitys oli vuonna 1931 alkaneella Coca-Colan mainoskampanjalla, johon ahvenanmaalaista syntyperää ollut taiteilija Haddon Sundblom piirsi pulskan, punanuttuisen pukin. Sundblom kertoi ottaneensa innoitusta Clement Clarke Mooren runosta ”A Visit from St. Nicholas”.
Punainen ei silti syntynyt tyhjästä: jo vuonna 1885 bostonilainen kirjanpainaja Louis Prang painoi joulukortteja, joissa esiintyi punapukuinen pukki. Sitä ennen asut olivat olleet milloin sinisiä, milloin vihreitä tai violetteja. Punainen jouluneule jatkaa samaa perinnettä, ja sellaisen löydät kätevästi jouluneuleiden valikoimasta.
Pukki ei selviäisi urakastaan yksin. Hänen apunaan ahkeroivat tontut, joita uskotaan olevan satoja, sekä porot. Tontut valmistavat lahjoja ja tarkkailevat joulun alla, ovatko lapset olleet kilttejä vai tuhmia. Reen edessä juoksee tunnetuin poro, Petteri Punakuono, jonka hehkuva kuono valaisee tien lahjanjakomatkalla.
Näin suomalainen joulupukki saapuu jouluaattona
Suomalainen joulupukki eroaa amerikkalaisesta serkustaan monella tavalla. Hän lähtee Korvatunturilta liikkeelle jo jouluaaton aattona ja kulkee porovaljakon vetämällä reellä maan pintaa pitkin, ei ilmassa lentäen. Pukki ei myöskään pujahda sisään savupiipusta, vaan koputtaa ovelle aattoiltana, astuu olohuoneeseen ja juttelee perheen kanssa ennen lahjojen jakoa.
Juuri tämä kohtaaminen tekee suomalaisesta joulusta erityisen, ja moni perhe pukeutuu sitä varten yhteen sopivasti. Pehmeät joulupyjamat ovat oiva valinta hetkeen, jolloin pukkia odotetaan kynttilänvalossa.
Kirjeet joulupukille
Joulupukille kirjoittaminen kuuluu lasten jouluperinteisiin ympäri maailman. Suomen joulupukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä yli 190 maasta, etenkin Kiinasta, Italiasta, Puolasta, Britanniasta ja Japanista. Korvatunturilla on jopa oma postinumeronsa, 99999, ja sinne lähetetyt kirjeet käsitellään Rovaniemellä Joulupukin Pajakylässä.
Olipa joulupukin alkuperä sitten Myran piispassa tai suomalaisen metsän nuuttipukissa, yksi asia on varma: aattoiltana ovelle koputtava pukki tuo mukanaan lämpöä, iloa ja tunnelmaa, jollaista vain joulu osaa antaa.
Tiesitkö tämän pukista?
Suomen joulupukki saa vuosittain yli puoli miljoonaa kirjettä yli 190 maasta.
Korvatunturilla on oma postinumero: 99999.
Pukin esikuva Pyhä Nikolaus eli 300-luvulla nykyisen Turkin alueella Myran kaupungissa.
Punanuttuinen pukki yleistyi Coca-Colan vuonna 1931 alkaneen mainoskampanjan myötä.
Suomalainen pukki saapuu ovesta aattoiltana, ei savupiipusta kuten amerikkalainen.
Usein kysytyt kysymykset: Joulupukki: alkuperä, Korvatunturi ja punainen asu
Nykyisen joulupukin esikuva on 300-luvulla nykyisen Turkin alueella Myran kaupungissa elänyt piispa Pyhä Nikolaus. Suomalainen joulupukki yhdistää tähän vanhan kotimaisen nuuttipukki- ja kekripukkiperinteen, ja Suomessa pukin kotipaikkana pidetään Korvatunturia.
Eri kielissä pukilla on eri nimet, jotka useimmiten juontuvat Pyhästä Nikolauksesta: englanniksi Santa Claus, hollanniksi Sinterklaas, ranskaksi Père Noël ja saksaksi Weihnachtsmann. Suomeksi nimi joulupukki viittaa vanhaan pukkiperinteeseen.
Suomessa pukki oli pitkään harmaaseen turkkiin pukeutunut vanhus. Punainen nuttu vakiintui toisen maailmansodan jälkeen yhdysvaltalaisen mallin myötä, ja siihen vaikutti voimakkaasti Coca-Colan vuonna 1931 alkanut mainoskampanja, johon Haddon Sundblom piirsi punanuttuisen pukin.
Suomessa joulupukki asuu Korvatunturilla itäisessä Lapissa Savukosken kunnassa yhdessä Joulumuorin, tonttujen ja porojen kanssa. Pukin voi tavata myös ympäri vuoden Rovaniemellä Napapiirin Joulupukin Pajakylässä.
Tutkimusten mukaan joulupukkiin uskominen päättyy keskimäärin noin seitsemän vuoden iässä, kun lapsen todellisuudentaju on riittävästi kehittynyt. Moni perhe pitää pukkiperinnettä silti tärkeänä osana joulua myös sen jälkeen.
