Lisää hulvattomia jouluperinteitä maailmalta
Ulkomaisista jouluperinteistä on ollut blogissamme puhetta aiemminkin, ja niihin on syytä palata jälleen. Eriskummalliset perinteet eivät nimittäin maailmasta lopu, sillä uusia syntyy jatkuvasti lisää, jouluneuleet yhtenä hyvänä esimerkkinä mainiten. Myös vanhoissa perinteissä löytyy, ja niiden keräämisessä suuntaamme tällä kertaa kohti Välimeren rantoja ja jatkamme kierrosta pitkin Eurooppaa. Hyppää kyytiimme!
Välipäivien kepposia
Espanjalainen joulunvietto pitää sisällään meidän näkökulmastamme hyvinkin yllättävän tempauksen, sillä 28. joulukuuta on lupa jekutella. Kyse on itse asiassa viattomien lasten päivästä, joka on Suomessakin ollut pyhäpäivä, mutta Espanjassa sitä juhlitaan jotakuinkin samoin kuin monissa maissa aprillipäivää. Ihmiset yrittävät siis syöttää toisilleen tositarinoina mitä uskomattomampia juttuja, ja meneehän siinä sinisilmäinen joulunviettäjä halpaan helposti. Aprillipäivän tapaan hulluja uutisia tarjoillaan myös lehdissä ja televisiossa. Viattomien lasten päivän juhliminen jäynäämisen merkeissä ei rajoitu pelkästään Espanjaan, vaan tapa on yleinen myös Latinalaisessa Amerikassa. Muita espanjalaisia jouluperinteitä ovat erityisesti merenelävien nauttiminen joulupöydissä sekä näyttävät loppiaisparaatit.
Kaksin kerroin joulunviettoon
Alankomaiden joulukuu on varmasti jokaisen joulufanin toiveiden täyttymys, sillä joulua juhlistetaan peräti kahteen kertaan! Vai juhlistetaanko? Ei, jos paikallisilta kysytään. Tästä huolimatta jo joulukuun alussa juhlitaan Pyhän Nikolauksen päivää. Perinne tunnetaan monissa Euroopan maissa, varsinkin katolisissa, mutta Alankomaissa päivän ympärille on muodostunut aivan oma juhlahumunsa, jonka keskipiste on Sinterklaas-niminen hahmo. Tämä hahmo tuo lahjoja jo 5. joulukuuta, joka on siis Pyhän Nikolauksen päivän aatto. Hupaisaksi meidän näkökulmastamme tilanteen tekee se, että Sinterklaasissa kieltämättä on jotain tuttua: pitkä valkoinen parta ja punainen nuttu. Vertaukset joulupukkiin eivät ole lainkaan tuulesta temmattuja, sillä mainittu Nikolaus on tavallaan ollut Joulupukin esikuva. Hupi ei lopu tähän, sillä jouluna Alankomaiden monissa kodeissa vierailee myös joulupukki. Eikö tässä nyt ole aikamoinen sekaannuksen vaara ja lapsillakin ihmettelemistä? Ei lainkaan, sanovat alankomaalaiset, nämähän ovat kaksi aivan eri juhlaa.
Juhlatunnelmaa hirviönaamareista
Jotakuinkin viimeinen jouluun yhdistettävä asia Suomessa on varmaankin hirviöksi pukeutuminen – olkoonkin, että Lordi-yhtye edelleen maailmalla muistetaan suomalaisuuden lipunkantajana. Saksasta löytyy kuitenkin perinne, jossa päälle kiskaistaan sellaiset röllivermeet, että hyvin voisi kuvitella mainitun hevipumpun jalkautuneen joulumarkkinoiden tunnelmia tutkimaan. Kyse on Krampus-hahmoksi pukeutumisesta. Krampus on keskieurooppalaisesta kansanperinteestä tuttu hirviömäinen hahmo, jolla paholaisen ja pukin ominaisuuksia. Pitkäsarvinen tumma piru siis. Tarinan mukaan Krampus vastaa huonosti käyttäytyneiden lasten rankaisemisesta jouluna, kun nämä eivät lahjoja ole ansainneet. Juttua ei ole jätetty pelkkien tarinoiden tasolle, vaan Krampus-asuun pukeudutaan Münchenissa tiettyinä päivinä joulutorilla säntäillen. Helpolla perinne ei osallistujiaan päästä, sillä karvainen hirviöasu painaa helposti lähemmäs 10 kiloa, eikä sen hengittävyyskään oikein riitä nopeaan liikehtimiseen. Toisaalta puvussa varmasti tarkenee!